Eka viikko

Tuntuu täydellisen hurjalta, että mä oon asunut Göteborgissa vasta viikon! Siinä ajassa on ehtiny tapahtua niin paljon kaikkea, mä oon kävelly ja matkustanu ratikalla niin monta kilsaa ja puhunu niin monta sataa sanaa ruotsia, että pikemminkin tuntuu kuin täällä olis jo ollut kuukauden päivät! Göteborg... Miten sen nyt sanoiksi pukisi näin ekan viikon jäljiltä?

Mäkien kaupunki, kypsyvien omenien kaupunki ja sinivalkoisten ratikoiden kaupunki. Yhtäkkiä alkavien rankkasateiden kaupunki, aurinkoisten kesäpäivien kaupunki ja Ikeoiden kaupunki. Merituulen, puisten omakotitalojen ja pitkien kassajonojen kaupunki. Hienojen pyöräteiden, kivojen tuttavuuksien, mukavien puistojen ja ennen kaikkea opiskelijoiden kaupunki! Kaikki on lähestulkoon kuin kotona, muttei sitten kuitenkaan sinne päinkään :)

Viime keskiviikkona siis jätin vandrarhemin taakseni, ja raahauduin kaatosateessa 30-kiloisine matkalaukkuineni ja muine nyssyköineni varmasti Ruotsin jyrkimmän mäen ylös Olofshöjdiin asumaan. Olofshöjd on kaiken kaikkiaan aivan mahtava asuinalue; näin tulisi opiskelijoiden saada kaikkialla olla ja elää!!! Tää sijaitsee nimensä mukaisesti ihan mielettömän korkeella paikalla, joten ne, joilla on ikkunat itään päin nauttii mahtavista näköaloista (vaikka ei mun länsinäköalassakaan valittamista ole!). Alue koostuu melko lailla tylsän näkösistä punatiilikerrostaloista, mutta väleissä on puita, nurtsia, grillipaikkaa, pesutupaa, solariumia, kuntosalia, päiväkotia, kauppaa, hammaslääkäriä, pizzapaikkaa, hostellia, ryhmätyötilaa... Ja tietty opiskelijoiden ylläpitämä baari nimeltä Café Olof! Siellä onkin jo vietetty yhdet aika railakkaat vaihtarijuhlat, joissa meitä oli niin paljon, ettei baariin sisälle mahtunu muuta kun tekemään tilauksensa tiskiltä, ja muu osa ajasta hengattiin ulkopuolella... Koko Olofshöjdin asuinyhteisössä on kivan leppoisa ja rento tunnelma, ja myöskin turvallinen, koska täällä asuu pelkkiä opiskelijoita. Ja viimeisimpänä muttei vähäisimpänä - tää voittaa Otaniemen kuus nolla jo pelkästään sen ansiosta, että tällä saa asua KAIKKIEN alojen opiskelijoita, mikä on just jees! Kuka nyt jaksaa karkkipussiakaan, jossa on pelkästään yhtä laatua karkkeja!? ;)

Mun kämppä, tai siis huone, sijaitsee Olofshöjdin länsilaidalla rapussa 103, jossa asuu mun lisäks neljä muuta tyyppiä. Mä asun tokassa kerroksessa, ja meidän viiden yhteinen keittiö on katutasossa. Tykkään sekä meijän talosta, sen sijainnista että mun huoneesta yhtä asiaa lukuunottamatta: mun huoneen edellinen asukas on tainnut tykätä vetää röökiä, ja jätti mulle sitten hieman epämieluisan tervetuliaislahjan, eli koko kämpässä epäilemättä aika sitkeesti kiinni olevan tupakanhajun. USCH!!! Ei sitä ehkä silloin huomaa jos ite polttaa, mutta kyllä se mua häiritsee enemmän tai vähemmän koko ajan, kun en ikinä oo tottunu tällaiseen. Oon valittanu siitä jo kahteen eri paikkaan, ja kyllä tälle jotain tullaankin tekemään. Lattia vaihdetaan joka tapauksessa uuteen huomenna, joten saa nähdä oisko sillä jo vaikka vaikutusta asiaan. Täysin käsittämätöntä Ruotsin kaltaiselta valtiolta vuonna 2008, että opiskelijoiden vuokra-asunnoissa saa polttaa! Suomelle 100-0.

Muuten tähän viikkoon on mahtunut ainakin rapujuhlat, kolme IKEA-reissua, yksi iso julkisilla sekoilu yhessä Sannan ja Sallan kanssa (löydettiin ittemme Mölndalista...), pullakahvit kotilaitoksella, jyrkkien mäkien kiipeämistä ylös ja alas, ruotsalaisen pankkitilin avaaminen, ICA-Bonuskortin hankkiminen (vähän niinku S-Etukortti), ja kaikenlaista muuta järjestelyä ja hommailua! Tänään illalla on Göteborgin kaupungin virallinen tervetuliaistilaisuus kaupungintalolla, siitä tulee varmaan juhlallista.

Viihdyn täällä ja nautin olostani!