Maj!

"Du ska inte tro det blir sommar

ifall inte nån sätter fart
på sommarn och gör lite somrigt
då kommer blommorna snart..."

-A. Lindgren: Idas sommarvisa

Toukokuussa kesä totisesti tuli Göteborgiin! Vaikea sanoa, tuliko se lopullisesti niiden lämpimien auringonsädepäivien, säihkyvän kirkkaansinisen taivaan vai kattojen yllä kiitävien ja kesähuutojaan kirkuvien tervapääskyjen mukana. Ehkä sen toivat kuitenkin ne tuhannet ja taas tuhannet kukkivat sireeni-, omena-, tuomi-, kirsikka-, alppiruusu- ja muut puut! Miten keväällä tuntuukin aina siltä, että joka aamu kun lähtee liikkeelle huomaa jonnekin puolelle kaupunkia puhjenneen taas täyteen kukkaansa lukemattomia uusia pensaita ja puita? Sitä tuntuu kuin eläisi muutamat viikot yhdessä isossa kukkaunelmassa, eikä tällaiselle mun kaltaiselleni kukkienrakastaja-runotytölle melkeinpä voisi hurmaavampaa elinympäristöä löytää!


Järntorget 24.4.

Avenyn 26.4.

Avenyn 26.4.

Hjulmakaregatan 9.5.

Renströmsparken (Humanisten) 11.5.

Carlandersplatsen 12.5.

Liljeforsgatan 28.5.

Liljeforsgatan 28.5.

Botaniska trädgården 30.5.

Botaniska trädgården 30.5.

Slottsskogen 31.5.


Tai ehkä sittenkin kesän lopullisesti toivat ne ihanat, salaperäiset hämäränvaloisat hetket juuri auringonlaskun jälkeen, kun illan viimeiset, uneliaat pörriäiset vielä lennähtää kukasta toiseen, kaduilla ei tunnu tuulenhenkäystäkään, ja auki jätetystä ikkunasta sisälle saakka tulee kesän kyllästämä, ihana tuoksu.

Utlandagatanin iltahämärä 11.5.

Vai olikohan viimeinen kesän merkki kuitenkin se ylitsevuotava riemu, joka valtasi koko kaupungin niinä päivinä, jolloin koulutiensä päättävät ruotsalaisylioppilaat olivat hetken kaiken keskipisteenä, riehakkaina ja kuolemattomina, valmiina kohtaamaan mitä vain maailma eteen tuo. Laulua, huutoa, vitivalkoisia lakkejaan heiluttavia tyttöjä ja poikia, tööttääviä autoja, Ruotsin lippuja, häikäisevässä auringossa siristeleviä silmiä ja katujen varsille pysähtyneitä, hyväntahtoisesti ja ihailevasti tätä juhlivaa joukkiota katselevia ihmisiä. Todellinen annos kesää, riehakasta ja vähän uhmakasta onnea, joka kerta kaikkiaan oli todella tarttuvaa!

Studentyra på Götaplatsen 28.5.

Festande studenter 28.5.

Badande studenter 28.5.


Tällaisissa merkeissä se toukokuu aika ihanasti siinä sujuikin kaikesta tästä nauttiessa (mutta myös viimeisten kouluprojektien kanssa painiskellessa), tosin aivan liian nopeasti. Toukokuun loppupuolella varmistui myös se väistämätön, eli koto-Suomeen paluun päiväni: äiti ja isi ilmoittivat saapuvansa Göteborgiin heti juhannuksen jälkeen 23.6., ja poimivansa lähes vuoden päivät Göteborgissa huidelleen tyttärensä Suomen kesän keskelle :) Samalla kertaa kauhean haikeaa, mutta myös ihanaa palata kotiin.

Retki Kungsbackaan 2.5.

Leenan ja Jaakon viimeisinä Göteborg-päivinä päätettiin vielä tehdä yhdessä joku päiväretki ulos tästä kaupungista, ja kun Outi sitten ehdotti tässä aika lähellä sijaitsevaa Tjolöholms slott -linnaa, asia oli päätetty. Vapun jälkimainingeissa, kauniissa auringonpaisteessa kokoonnuttiin sitten Jaakko, Leena, Niko, outi ja minä Marklandsgatanille Keski-kornikoiden juuri Tukholmasta ostetulle Audille valmiina hurauttamaan muutama kymmenen kilsaa linnalle. Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua, ja kaikki odottivat innolla linnalle pääsyä. Mutta toisin oli tarkoitettu: kuinkas ollakaan, autosta ei käynnistäessä kuulunut pihaustakaan. Jopa teekkarit Jaakko ja Niko oli hetken ihmeissään, mutta raaka totuus siitä, että akku oli tyhjentynyt todennäköisesti jonkun valon jäätyä päälle iskeytyi pian vasten kasvojamme. Voi eiii, eipä siis huristellakaan linnalle!

No, hätä keinot keksii, ja onneksi päivä oli vielä nuori: koska haluttiin jonnekin vähän lähteä seikkailemaan, päätettiinkin ottaa suunnaksi Kungsbacka, pikkuinen paikka Göteborgista vähän etelään. Niin me hypättiin ratikkaan, ajettiin Centralstationille, ja kohta jo istuttiin junassa kohti Kuninkaanmäkeä :)



Kungsbacka on julistettu vuonna 2004 Ruotsin parhaaksi lapsikunnaksi, kuten kuvastakin näkyy. Kriteereihin kuului varmasti, että kunnassa ei taida hirveästi olla lapsia, eikä ylipäätään muitakaan ihmisiä, ainakaan tämän toukokuisen lauantain perusteella. Ihmisten esiintymisfrekvenssi oli toisin sanoen aika lähellä nollaa. Mutta meillä oli silti ehkä maailman leppoisin lauantai! Miteltiin ensin ne kylän muutamat kadut, istuskeltiin auringossa idyllisesti joen rannalla siemailemassa Leenan ja Jaakon tarjoamaa teetä, ja mentiin vielä lauantairauhassaan uinuvalle torille syömään jätskit - kyllä, jätskikiska oli kuin olikin auki! :) Huulta ja laadukasta läppää heittäen tunnit kului yllättävän nopeasti, ja lopulta meille tulikin melkein kiire takaisin kotikaupunkiin Göteen, jossa illalla mentiin vielä juhlimaan Annegretin 26-vuotissynttäreitä.

Kungsbackan nätti pieni puukirkko torin laidalla.

Jaakko ja Niko meidän leiripaikalla joen rannalla. Ylioppilaslakki (tai teekkarilakki) on kesähattu!

Tytöt teellä.

Matkalla Kungsbackan juna-asemalle ihanan puiston halki.

Vapun loistotunnelma tuntui sen kuin jatkuvan meidän vaihtarien kesken, vaikka haikein mielin jouduttiinkin sanomaan jäähyväiset Leena & Jakob Mellankornikille, jotka palasivat koto-Suomeen heti näiden leppoisten toukokuun alkupäivien jälkeen.
PS. Kiehtova Tjolöholms slott jäi siis toistaiseksi odottamaan meitä vierailijoikseen. Saa nähdä, mennäänkö sinne vielä käymään, vai tekeekö aika tepposet ja jääkö se väliin.