maanantai 29. syyskuuta 2008

Kanelbullens dag :)

Tuttuun, jokamaanantaiseen tapaan posti oli tänäänkin tuonut mun laatikkoon kaikkien lähiruokakauppojen viikoittaiset tarjouslehtiset. Niitä selaillessani ja ruokaideoita kalastellessani huomasin, että jokaisessa lehtisessä oli kissankokoisilla kirjaimilla kanelipullatarjouksia. Syykin selvisi tarkemmin lukemalla: täällä vietetään tulevana lauantaina eli 4.10. KANELBULLENS DAGia!!! Siis niin ruotsalaista, voisko mikään muu maa maailmassa nostaa kanelipullat moiseen kulttistatukseen, että niitä varten on ihan oma päivä?! Hahaha, voi näitä kansankotilaisia... Ehkä mekin kavereiden kesken lauantaina sitten kokoonnutaan kanelipullien ääreen niitä juhlimaan :)

Tänään olin kurssikaverini Beatricen kanssa jo yhdeksältä aamulla tekemässä reippaana esitelmää yhdestä lukemisen ja kirjoittamisen opettamismenetelmästä, Bornholmsmodellenista. Me saatiin homma niin hyvälle mallille kolmessa tunnissa, että todettiin huomisen alustavasti suunnitellun työskentelytuokion olevan turha. Keskiviikkona muut ryhmäläiset sitten pääsee kuulemaan meijän selontekoa luennolla. Tää kurssi lukemisen ja kirjoittamisen oppimisesta on ylipäätään ihan hirmu mielenkiintoinen, ja on tavallaan ihan kivakin olla se ainoa ulkomaalainen koko kurssilla. Kaikki muut on hirveän kiinnostuneita siitä, millaisia metodeja meillä Suomessa käytetään lukemisen ja kirjottamisen opettamisessa, milloin suomalaislapset yleensä oppii lukemaan ja minkälaisena suomen kielijärjestelmä yleensä koetaan opettaa lapsille... Eihän mulla tietenkään näistä asioista oo tarjota juurikaan muuta kun omakohtaisia kokemuksia ja niitä muistikuvia mitä mulla on päiväkoti- ja eskariavustaja-ajoistani, eli ei mitään vedenpitävää faktaa, mutta niitä omiakin tietoja on kiva vertailla täällä tehtyihin huomioihin ja vallitseviin metodeihin. Ruotsalaisilla lapsilla on kyllä enemmän tekemistä, jotta ne tajuais kielisysteeminsä, kun sanojen kirjoitusasu poikkeaa foneemeista eli äänteistä niin paljon. Suomenkielisten lasten on paljon yksinkertaisempaa tajuta, että sanaan 'puu' sisältyy kaksi erilaista äännettä ja vastaavasti myös kaksi erilaista kirjoitusmerkkiä eli grafeemia, kun taas ruotsinkielisten lasten täytyy, ressukoiden, todella vaivata päätään käsittääkseen, mistä äänteistä ja grafeemeista vaikkapa sana 'stjärna' koostuu... Mutta ehkä tää tältä erää riittää kielitieteestä :)

Ihan yhtäkkiä ulkona on tullu jo pimeä, ja vedin just verhot eteen. Oon kyllä erittäin iloinen tosta vuokraamastani telkkarista, se tuo kummasti kotoisuutta näihin vähän pimeähköihin ja joskus sateisiin syysiltoihin. Eilenkin kattelin Coyote Uglyä mukavasti viltin sisuksista mandariineja syöden...
Huomenna jokaiseen meidän rapun asuntoon tullaan asentamaan lakisääteinen palohäytin - sitten voin entistä rauhallisemmin mielin poltella kynttilöitä ja tuikkuja!

Ei kommentteja: