sunnuntai 8. helmikuuta 2009

Helmikuista puuhaa

Terve vain. Olen parhaillaan aivan täynnä. Siis mätt, kylläinen, lähellä ähkyä... Syy on pala leivonnaista nimeltä Lyxkladdkaka, jollaiset me tänään otettiin Hagan Café Husarenissa fikalla Leenan ja Jaakon kanssa. Eikä jaksettu syödä pieniä palasia loppuun! Ne oli stydeimmät kakkupalaset ehkä ikinä, ja mun kiintiö lyxkladdkakalle tulikin kertaheitolla sitten täyteen. Man tackar.

Nää ekat kaksi viikkoa kevätlukukautta on mennet oikein mukavasti, ja tuntuukin, että olisin ollu täällä jo paljon kauemmin. Tänne oli siis varsin helppo ja mukava kotiutua takaisin! Viime viikonloppuna mun jo Suomessa saama flunssa tosin otti ikävästi takapakkia, ja tää kulunut viikko onkin sieltä saakka mennyt enemmän tai vähemmän niistäessä, yskiessä ja alkupäivinä myös haju- ja makuaistitta. Nyt oon kuitenkin taas ihan terveiden kirjoissa, ja täysissä voimissani aloittamaan kolmannen viikkoni täällä.

Me ollaan tehty (ainakin suomalaisten kesken) sopimus, jonka mukaan käydään tänä keväänä joka perjantai Afterworkissa jossain näistä lukuisista ja kivoista Göteborgin Afterwork-paikoista. Aiotaan kokeilla mahdollisimman monta eri paikkaa, vaikka toiset on aivan selkeästi toisia paljon parempia. Jotta Afterworkia voisi kehua hyväksi, vähintään seuraavien tekijöiden täytyy olla kunnossa:
-hinta-laatusuhde (yli kuuttakymppiä Afterworkista ei kannata maksaa, vaikka ruokakin ois melko hyvää ja runsasta)
-ruoan laatu, vaihtelevuus ja määrä (paikat, joissa on lämpimiä ruokia sisältävä Afterwork-menu on loistavia, pelkkää "snäkkiä" tarjoavat paikat ei niin jees)
-paikan tunnelma sekä koko suhteessa asiakkaiden määrään (liikaa väkeä liian pienessä tilassa = ei hyvä)
Mun ekana perjantaina oltiin Rumpanbarissa, jossa onkin ainakin meidän keskuudessa kaupungin parhaaksi rankattu AW, vaikka siellä yleensä onkin väkeä ku pipoa. Toissapäivänä oltiin aivan selkeästi heikompitasoisessa Smakassa, mutta vaikkei taso päätä huimannutkaan, meillä oli taas aivan mainio, sosiaalinen perjantai-illansuu. Yleensä afterworkkailemaan saapuu siis sekalainen seurakunta ainakin meitä suomalaisia ja saksalaisia. Pääsyvaatimuksia ei meidän seuraan ole, joten kaikki halukkaat otetaan aina messiin.

Smakan Afterworkissa: Hemmo ja Toni muikeina.

Hanna, Lotta & Anna

Afterwork-tunnelmaa... (Anna, Maria ja Outi kuvassa, joka on kerta kaikkiaan niin tunnelmallinen, ettei siitä oikein saa selvää, haha!)

Oon myös tutustunut kevääksi tänne tulleisiin suomalaisiin, joita on Hanna (köksä, Hki), Anna ja Tiina (ruotsi, Joensuu), Anna-Liisa (ruotsi, Hki), Outi (mm. ruotsi, Hki) ja Maria (lääketiede, Tku). Paljon hauskoja tyyppejä, jotka me ollaan ansiokkaasti adoptoitu meidän syksyllä luotuun suomalaisyhteisöön. Mutta tietenkään ei sovi unohtaa, etten suinkaan hengaa vain suomalaisten kanssa, vaan esim. Susanne, Elisabeth ja Jaana opiskelukavereista sekä koko Boomerang-delegaatio jäähalleilla pitävät huolen siitä, että saan yhä tiukkaa ruotsi-treeniä päivittäin. Uutuutena kevääksi päätettiin myös Boomerangissa luistelevan ranskalaisen Katian kanssa puhua aina yhessä pelkkää ranskaa, mikä on aivan loistava ratkaisu. Ainoa vaan, että mun ranska on kaiken tän ruotsi-Ruotsi-orientoitumisen jäljiltä niin ruosteessa, että musta tuntuu siltä kuin puhuisin ranskaa ruotsiks. Jätteformidable! :)

Olen myös ehtinyt olla kultturelli ja käydä Göteborg International Film Festivalilla, joka järjestettiin tänä keväänä jo 32. kerran 23.1.-2.2. Leffoja olisi ollut tarjolla aivan pilvin pimein, erityisen paljon pohjoismaisia ja turkkilaisia uutuuksia, mutta havahduin tähän festariin itse vähän viime tingassa. Vaikka ois ollut huippua nähdä useitakin leffoja, käytiin sitten Hannan kanssa katsomassa vain yksi: Dome Karukosken ohjaama suomalainen Kielletty hedelmä. Se oli hyvä! Ja oli muuten hassua olla kattomassa suomalaista leffaa täällä...

Tässä lyhyessä kahdessa viikossa olen jo myös ehtinyt matkustaa Göteborgin rajojen ulkopuolelle! Kävin nimittäin eilen Malmössä, jossa järkättiin tämän vuoden luistelun PM-kisat! Kisat tietty oli kaikkiaan kolmipäiväiset, mutta mä pitäydyin vain yhden päivän visiitissä. Matkasin junalla kukonlaulun aikaan Malmöön, jossa turistin elkein selvittelin tieni Malmö Isstadionille kisatapahtumien polttopisteeseen, Suomen lippu tietty kainalossa! Oli aivan ihanaa olla paikan päällä ja kattoa luistelua, etenkin kun EM-kisoista oli hitusen jäänyt tietynlainen luisteluvaihde päälle... Ja vielä sokerina pohjalla sain tavata Jonnan, joka oli valkkuna Minnan matkassa! Illalla sitten suuntasin hauskan päivän jälkeen matkani bussilla kohti Göteborgia, ja olin omassa pedissä vasta lähempänä puoli neljää aamuyöstä. Pitkä mutta unohtumaton päivä! (PS. Eiliseen iltaan mennessä Suomi oli saavuttanut kolme mitskua, ja tänään kisojen loputtua saldo taisi nousta kuuteen... Hyvä Suomi!)

Jatkoa seuraa. Ja kevät tulee! IHANAA.

Ei kommentteja: