Suloisia vieraita Suomesta!

Torstaina 27.11. sainkin tänne melko lailla ex-tempore vierailijoita, eikä ihan ketä tahansa. Janna, Tuomas, Iida ja Elias tuli mua pariksi päiväksi tänne moikkaamaan!!! Vielä edellisenä iltana saapumispäivä oli epävarma (torstai vai perjantai), mutta kun olin kirjastossa torstaiaamupäivänä viimeistelemässä tekstiäni (sitä kamalaa passiivitehtävää), tuli Jannalta viesti Landvetterin kentältä :) Olin arvannu, että ne oli tulossa.. Ja oli MAAILMAN IHANINTA saada tavata pitkästä aikaa! Nyt vasta oikein sen huomaskin, miten ikävä on ollu erityisesti niitä kahta pientä, rakasta murulaista eli Iidaa ja Eliasta... <3 Elias oli kasvanu niiiin paljon ja oli nauravainen, suloinen poika! Olin ihan äimänä...

Perhe Hautamäki viipyi täällä Göteborgissa torstaista lauantaihin, ja sinä aikana ehdittiin tehdä vaikka mitä hauskaa! Sää ei kyllä mitenkään suosinut meitä: edellisen viikon kuivista ja aurinkoisista pakkaskeleistä ei ollut tietoakaan, vaan oikeestaan kaikkina päivinä tihku- tai vähän isompikin sade kasteli meitä. Mutta ihanaa tunnelmaa se ei haitannut! Enimmäkseen kierreltiin kaupunkia yhessä kävellen, ja lapset istui tai nukkui uusissa, hienoissa Huuto-netistä ostetuissa tuplarattaissaan. Kultasisko ja Tuomas piti musta huolta nää pari päivää muun muassa vaatimalla saada tarjota mulle ruuan melkein joka kerta kun käytiin syömässä. Ja oli vaan parasta saada olla niiden kanssa!

Perjantaina mun iltapäiväluennon jälkeen suunnattiin sitten Lisebergin jouluun, se oli vähän niin ku matkan kohokohta! Jouluinen Liseberg oli aivan satumaisen, lumoavan, taianomaisen ihana! Vaikka perjantainakin oli ihan harmaata ja sumuisen sateista, koko huvipuisto oli ihan ku taikamaailma kaikkine valoineen, pikkuisine joulupuoteineen, poroineen, kuusineen ja joulumusiikkeineen. Ilmassa tuoksui vuorotellen glögi, paahdetut mantelit ja pähkinät, lussekattenit ja muut ihanuudet... Ja ehkä kaikista suloisinta oli Iidan into, se miten tohkeissaan se puistoa katseli silmät pyöreinä, ja nautti täysin siemauksin koko jutusta! Minä ja Iida käytiin jopa pyörähtelemässä hetkisen Lisebergin kivalla pikku jäällä, Iida vuokratuilla luistimilla, kun omat pikkuluistimet oli unohtuneet kotiin... Iida olis viihtynyt jäällä vaikka koko loppupäivän, niin intona se oli! Laitteista Ponnykarusellen oli ilmainen, ja siihen Iida pääsi ajamaan kokonaista kolme kertaa (joka kerta se valitsi mut mukaansa). Sen lisäksi se pieni kaksvuotias napero sai - ja USKALSI - ihan itse mennä ajamaan kertaalleen pikkuautoradalle! Toisen jalka hädin tuskin ylettyi kaasupolkimelle, mutta siellä se sinnikkäästi ajeli ne muutamat minuutit, ja sai jopa autoaan liikkeelle muutamia metrejä törmäämättä kertaakaan toisiin autoilijoihin... :)

Lauantaina jatkettiin kaupungilla kiertelyä ja käytiin yhdessä syömässä ennen perhe Hautamäen lähtöä. Saatoin koko konkkaronkan Kungsportsplatsenin pysäkille ja Flygbussiin. Haikeeta oli päästää ne kotiin, olisin voinu ne täällä pitää mun luona vaikka siihen asti kun mä itekin täältä jouluksi suuntaan koto-Suomeen! Eikä siihen muuten ole enää kuin alle KAKSI VIIKKOA!
Jouluisen Lisebergin pääportti!

Luistelemassa!!!

Janna ja Iida eläimiä kattomassa.

Ihania valoja koko huvipuiston täydeltä...

Iida onnessaan Ponnykarusellenissa!

Pienet ja suloiset - Elias ja Iida päiväunilla kaupungilla.

Pirun passiivi.

Tällä viikolla päivät menikin torstaihin saakka aika lailla painiskellessa yhden kamalan Svenskans struktur -kurssin tehtävän parissa. Kyseessä oli ruotsin s-passiivin ja bli-passiivin käytön vertailu JA vastaavien passiivien käyttö norjan ja tanskan kielessä JA niiden vertailu ruotsiin. Ai kamalaa... Eniten päänvaivaa aiheutti korpukset (kustakin kielestä kerätty ja järjestelty aines, esim. sanomalehti- ja kaunokirjallisuustekstejä, monia kymmeniä ellei satoja tuhansia sanoja ja rakenteita), joita en oo ennen tottunut käyttämään lähteenä kielentutkimuksessa. No, kyllä siitä jotain tuli, ja ainakin mä jotain opin korpuksien käytöstä... Mutta kirjastossa tuli joo asuttua ahkerasti. Ekaa kertaa täällä olon aikana tuntui siltä, että sosiaaliset suhteet jopa vähän kärsi koulutöiden takia! Uskomatonta. Mutta nyt voi olla ylpeä itsestään, tehtävä on palautettu perjantaina, eikä seuraava ole yhtään niin vaikea :)

Viiniä Högsbogatanilla!

Viime viikon lauantaina eli 22.11. Leena oli kutsunut meidät tytöt Jaakon ja sen kämpille Högsbogatanille viini-iltaan. Jaakko oli siis kylmästi fudattu pois tyttöjen tieltä, sillä Leenan tarkotuksena oli nimenomaan koota näitä "meijän porukan" tyttöjä yhteen vielä kerran ennen kun me yksi kerrallaan aletaan lähteä koto-Suomeen, osa pysyvästi ja osa vain joulun viettoon :)
Leena ja Jaakko asuu siis Slottsskogsparkenin toisella puolen, meiltä päin katsottuna aika pitkällä. (Meiltä sinne tosin pääsee vaikka suoraan kakkosen ratikallakin, mutta matka sillä kestää ainakin parikymmentä minsaa.) Niiden Högsbogatanin talo on kopio Helmutsrogatanin opiskelija-asuntolasta, eli aika uus, tosi kiva ja hyvin toimiva. Leena ja Jaakko on laittanu niiden oman asunnonkin tosi kivaks - nehän siis tulee myös kevääksi takaisin.

Meillä oli tosi kiva ilta. Paikalla oli emännän lisäksi mä, Sanna, Anna, Niina, Sini, Kaisu ja Annegret. Tarjolla oli viiniä, jota Leenalle ja Jaakolle oli jonkin verran "tarttunut mukaan" niiden Eurooppa-kiertueella, jonka ne autollaan teki tossa reilu kuukausi sitten. Kateltiin kuvia tältä syksyltä, juoruttiin, syötiin meidän nyyttärisapuskat ja loppuillasta lähdettiin sit vielä kaupunkiin jatkamaan. Sinille tää olikin vika biletyskerta, koska se lähti kotiin jo seuraavana maanantaina!

Tässä kuvassa viinin sijasta kylläkin Salmaria... :)

Poseeraajat!

Sini, Hemmo, Kaisu & jouluinen Aveny. (Hemmo tavattiin vasta Stadissa :)

Paluu ajassa taaksepäin...

Viime merkinnästä onkin varkain taas kulunut aikaa kymmenen päivää! Herremingud! Useimmiten tällaiset pitkät välit kuitenkin tarkoittaa, että mulla on ollut niin paljon parempaakin tekemistä kuin kirjoitella blogia, että se vaan jää väliin. Kyse ei siis ole siitä, etteikö mulla olisi täältä mitään raportoitavaa, oi ei laisinkaan. :) Nyt vähän ajattelin palailla ajassa taaksepäin ja kertoilla mitä kaikkea olen oikein hommaillut tässä reilun viikon aikana.

Viime viikolla täällä kylmeni sää. Yhtenä aamuna kun heräsin oli pakkasta -9! Sää oli kyllä ihana, melkein koko viikon oli pikkupakkasta ja poutaista, eli talvinen aurinko valaisi meidän marraskuisia päiviä täällä. Mun kohtalonani oli kuitenkin kalista siinä hyytävässä länsiruotsalaisessa roudassa kohtalaisen ohuessa syksyn välikausitakissani, joten päässä hautunut ajatus uuden talvitakin ostamisesta kypsyi pikavauhtia. Perjantaina me sitten otettiin ja ampaistiin Nordstaniin Sannan kanssa, ja puolta tuntia myöhemmin molemmilla oli uudet, lämpimät talvitakit :) Ja kaiken lisäks kaikissa kaupoissa sattui just sinä päivänä olemaan takeissa -30% alennus, perfekt!

Minä mun uudessa, ihanassa takissa Avenyllä!

Koto-Göteborgissa jälleen!

No niin, täällä ollaan taas Uppstigenin kotimaisemissa! Mukavaa :)
Palattiin meidän Tukholma-Riika-turneelta Sannan kanssa eilen illalla väsyneinä mutta hyväntuulisina, reissu oli aivan mahtava. Meillä oli niin, niin, niin, niin niin älyttömän hauskaa koko ajan, että todettiin meidän elinajan lisääntyneen kaiken sen nauramisen ansiosta sadoilla ellei jopa tuhansilla vuosilla!

Matka alkoi siis sunnuntaiaamuna kaheksalta, kun hypättiin junaan. Reitti kulki halki Ruotsin läntiseltä rannikolta itäiselle, ja matkan aikana nähtiin myös tän talven ensimmäiset lumet Köpingin tienoilla! Tukholmaan saavuttaessa lumisade oli toki jo muuttunut vesisateeksi. Meillä oli jokunen tunti aikaa ennen laivan lähtöä, ja ne me vietettiin sadetta paossa Drottninggatanin Wayne´s Coffeessa kahvia juoden ja meidän kirjoja lueskellen. Käytiin myös syömässä ennen kuin lähettiin suuntaamaan kulkumme kohti Frihamnenin satamaa metrolla ja bussilla, joista jälkimmäinen olikin melkein täynnä meidän kanssamatkustaja-vaihtareita!

Göteborg Centralstation sunnuntaiaamuna klo 07:45

Talven ekat lumet junan ikkunasta käsin Köpingissä! :)

Fika & mysa i regniga Stockholm.


M/S Regina Baltica on todennäkösesti karuin koko Tallink-Siljan aluksista, ja esim. Viikkarin hytit tuntuu siihen verrattuna neljän tähden luksukselta. Meillä oli kuitenkin oma kahen hengen IKKUNALLINEN hyttimme 7. kannelta, joten päästiin ihastelemaan merimaisemia (siis mitä maisemia, mustaa pimeyttä koko matkan ajan :D)! Meininki laivalla oli aivan hullu, kuten arvata saattaa. Koko purkki oli siis täynnä pelkkiä vaihtareita eri puolilta Ruotsia, joten vauhdikasta oli! Goom-risteilylläkin kerran ollut Sanna oli sitä mieltä, että paremmat bileet oli ehdottomasti tällä reissulla. Tavattiin laivalla aika monia muitakin Göteborgista tulleita, ja sen lisäks mm. mun Tukholmassa vaihdossa olevat kaverit Katja ja Hanna. Biletettiin aika tehokkaasti koko yö, ja vielä kuuden maissa istuttiin suomalais-ruotsalais-saksalais-espanjalais-kokoonpanolla meidän hyttikäytävässä kuuntelemassa musaa ja hengaamassa. Me päästiin Sannan kanssa nukkumaan ehkä siinä puoli kahdeksan paikkeilla :)

Valotikkudrinkit, totta kai!!! :)

Oli siellä jonkin verran tota jengiä..! Mahtavat bileet :)

Tämä kuva on otettu aikamoisen möyhään! Tai siis varhain...

Ja Riikaan laiva saapui klo 11:00 paikallista aikaa! Ei muuta kun ylös punkasta ja ulos kaupungille! Väsymyksestä ei tietoakaan, ja käveltiin kauniissa mutta koleassa säässä koko ajan läppää heittäen satamasta vanhaan kaupunkiin. Riikan vanha kaupunki oli todella kaunis, täynnä mukulakivisiä katuja ja pikku kujia, joiden varsilla oli pikku kahviloita, ravintoloita ja kauppoja. Kirkkoja näytti löytyvän joka kulmasta, ja paljon muitakin upeita vanhoja rakennuksia. Vaikka oli maanantai, tuntui siltä ettei ihmisiä näkynyt missään, ja koko paikasta saikin hitusen uinuvan kuvan. Ensin me mentiin mahtavalle aamupalalle Double Coffeeseen, jonka munakkaiden, tuorepuristettujen mehujen ja kaakaoiden voimalla jatkettiin isoon kauppakeskukseen. Molemmat shoppaili jotain pientä kivaa, ja saatiin taas hyvät naurut aikaiseksi, kun tajuttiin vasta laivalle lähtiessä, että ollaan koko ajan käännetty valuuttakurssi väärin päin. Voi elämä, mitä blondeja! Ihmeteltiinkin koko ajan, kuinka kaikki Riikassa voi olla näin uskomattoman halpaa, mutta vasta lopussa hälärit soi tosissaan. No, ei sen maan hintataso siltikään päätä huimannut, vaan aika edukkaita ostoksia me siellä kyllä saatiin tehtyä!

Satamasta käveltiin Riikan vanhaan kaupunkiin n. 20 minuutissa.

Luksusaamiainen!

Kaunis Riika! Hiljaista kyllä oli maanantaipäiväksi...

Matkan ainoa turistinähtävyys: Mustapäiden talo! Hieno se kyllä on...

Lähempää tutustumista paikallisiin erikoisuuksiin.

Paluumatka laivalla olikin aikamoinen, koska merenkäynti oli melkoisen voimakas. Bileet laivan yökerhossa oli silti ehkä jopa edellistä iltaa railakkaammat, mutta meiltä ne meni osittain vähän ohi, kun hengattiin pitkän aikaa hytissä vähän huonovointisina. Eikä muuten oltu ainoita! Yhden maissa oltiin kyllä jonkun aikaa aivan täpötäydellä tanssilattialla, mutta jengi velloi merenkäynnin tahdissa oikeelta vasemmalle sitä rataa, että siellä tuli kymmenessä minsassa vaan huonompi olo. Loppuilta hengattiinkin pitkälti diskon ulkopuolella parin ranskalaisen, yhden brassin (mieletön Suomi-fani!), yhden australialaisen ja yhden suomalaisen Aleksin kanssa. Oli hauskaa mutta niin väsynyttä, että ainakin me Sannan kanssa vaan naurettiin lopulta koko ajan. Laiva keinu kuitenkin niin kovaa, ettei me haluttu mennä meijän pieneen ahdistavaan hyttiin yrittämään nukkumista, josta ei ois kuitenkaan tullu mitään. Lopulta keinunta hellitti joskus ennen kuutta, jolloin me toivotettiin hyvät yöt ja lähdettiin nukkumaan :) Ollaan me hulluja!!!

Tässä vaiheessa ei vielä keinuttanu...
...mutta tässä JOO!! Onneks kräkpåseja ei kuitenkaan tarvittu oikeesti :)

Eilinen päivä Tukholmassa oli yhtä sadetta ja harmautta. Ensin istuttiin syömässä wokkia jotain pari tuntia, sitten kierreltiin sateessa ja tuulessa Drottninggatanin kauppoja jonkin aikaa, ja sen jälkeen mentiin kahville ja kaakaolle ja lukemaan taas meidän matkakirjoja varmaan ainakin kolmeks tunniks! Ja koko ajan ulkona satoi, mut meillä oli aivan mielettömän hauskaa sisällä lämpimässä tunnelmallisessa kahvilassa, kun katottiin matkakuvia läpi ja naurettiin yli puolet ajasta :)

Sateen pakoilua Stokiksessa. Mysigt :)

Tällaisia kuvia mun seko kamera nykyään ottaa välillä! Mut tähän Sergels torg -kuvaan se melkeinpä jotenkin sopii, tästä tuli taiteellinen!

Ja Centralstationilla odottamassa junaa KOTIIN! <3


Illalla klo 23:10 oltiin perillä Göteborgissa, KOTONA! Tuntui ihanalta astua Centralstationin ovesta ulos ja suunnata tutulle ratikkapysäkille, ajaa tutulla nelosella tutulle kotipysäkille, kavuta tutut Olofshöjdin portaat ja avata tuttu kotiovi... Ja unet tutussa kotipedissä maistui paremmin kuin pitkään aikaan!

Takana on kyllä aivan loistava matka, me tullaan molemmat muistamaan se lopun elämäämme :)

Kohti Riikaa!

Tänään on kaikin puolin järkkäilypäivä, koska huomenna on mun ja Sannan matkaanlähtöpäivä; Riika odottaa! Aamulla klo 07:28 lähtee meidän ratikka kohti Centralstationia, josta starttaa juna Tukholmaan klo 08:02. Matka kestää melkein viis tuntia, koska ostettiin halvimmat mahdolliset liput, ja juna on tietysti sellanen joka pysähtyy matkan jokaisella maitolaiturilla. Mutta viis siitä, Tukholmaan päästään! Pääkaupungissa meillä onkin sitten reilut neljä tuntia aikaa löytää tiemme Tallink-Siljan satamaan, josta M/S Regina Baltica starttaa kohti Latviaa klo 17 :)
Riikassa ollaan seuraavana aamuna kymmenen pintaan, siellä aikaa on seitsemisen tuntia, ja illalla takaisin Tukholmaan. Konsepti on siis ihan sama kuin Hesa-Tukholma -risteilyillä.
SIISTIÄ LÄHTEÄ MATKAAN! :)

Tällä viikolla on ollu aika rentoa opiskelun tiimoilta, oon lähinnä vaan lueskellut Islanti-aiheisia teoksia Nordenkunskapin vikoja esseitä varten, ja ens viikolla matkan jälkeen tartun sit kunnolla itse kirjoitustyöhön. Perjantaina oli viikon ainut luento, Svenskans struktur, ja se vaikuttaa kyllä erittäin erittäin haastavalta kurssilta. Pelkkä luennolla esiteltyjen korpuksien käyttö vaatii multa varmaan aika paljon harjoittelua, jotta ylipäätään pystyn analysoimaan kielessä esiintyviä ilmiöitä..! Mut ehkäpä se siitä, ope on tosi kultainen ja innostava. Joo. Fysikenillä on tullut sporttailtua Sannan kanssa tai yksin melkeinpä joka päivä, ja tiistaina onnistuttiinkin vetämään pointsit kotiin vanhan kunnon "Kukaan täällä ei ymmärrä suomea"-klassikon merkeissä, kun oltiin Cykel-tunnilla.

Me poljettiin tokassa rivissä, ja heitettiin pariin kertaan tunnin aikana jotain ihan perus hauskaa juttua, ei mitään sen kummempaa. Molemmat kuitenkin huomioitiin, että meidän edessä olevassa rivissä oli kaks kivan näköistä poikaa. Kun oltiin sit lähdössä pois koko Fysikeniltä, samat pojat oli eteisessä ja tuli meidän perässä ulos. Me ei kuitenkaan tajuttu, että ne lähti kävelemään ihan meidän vanavedessä. Tottakai sit heti kommentoitiin että "Huomasitko säkin ne hyvännäköset pojat siinä eturivissä, nehän oli äsken tossa eteisessäkin?", "Joo, se toinen varsinkin oli musta söpö" jne. Samalla käveltiin sellaisen omenapuun alta, joka oli tiputtanut kaikki ällöt mädät omenansa maahan, ja Sanna totesi: "Hyi, nää ei kyllä eilen vielä ollu tässä!" Ja heti perään meidän takaa kuului puhtaalla suomen kielellä: "Joo, ei muuten ollukaan!" Ja niin ne molemmat kivannäköiset pojat oli meidän perässä, erittäin todennäköisesti kuuloetäisyydellä jo myös meidän edellisten kommenttien aikana :) Että näin, kardinaalivirhe suoritettu! Hahaaa, no eihän tässä oikeasti mitään hävettävää tarvii olla, mehän puhuttiin pojista pelkkiä kohteliaisuuksia!

Käveltiin sitten niiden kanssa kotia päin, kun asutaan samalla suunnalla. Toinen niistä oli hollantilainen ja molemmat täällä vaihdossa Chalmersilla. Suomalainen poika, Sebastian, oli Tampereelta ja sanoi, ettei oo tavannu täällä paljon ketään suomalaisia! Sen takia oli kuulemma kiva kuulla suomea pitkästä aikaa... :) Hahaha, vähän meitä kyl nauratti Sannan kanssa jälkeepäin!

Keskiviikkona käytiin Sannan kans moikkaamassa Petteriä Lindholmenissa, ja mä sain mun mp3-soittimen takaisin, jeee! Nyt on taas musat kohdillaan. Ja eilen oli mun luona myskväll, eli jengi kokoontui tänne kattomaan Idolia. Nyt on enää viis tyyppiä jäljellä, ja mun pieni suojatti Johan Palm is still going strong! Uskomatonta! Meillä oli kivaa, ja myöhäisimmät vieraat Jaana, Susanne, Jessica ja Anton viipyi puoli yhden korville saakka. Viikonlopun pommi on myös, että CO on suljettu! Sanna oli nähny ohi kulkiessaa ovessa lapun, jossa luki että jonkin asteisen häiriköinnin seurauksena paikka pidetään kiinni tän viikonlopun, ja että toivottavasti ens viikolla voidaan palata normaaliin. Maailmankirjat ovat sekaisin, Café Olof on kiinni!

No mutta. Nyt ois aika jatkaa päivän tehokasta toimittamista. Oon jo pessyt pyykkiä koko aamun, ja vuorossa olis Fysiken. Sen jälkeen kaupungille ostamaan pari tarpeellista juttua matkalle, ja illalla pakkausoperaatio :) Helmi fiilis, kivat kolme päivää edessä! Raporttia matkalta tiedossa heti sen jälkeen. Siihen asti ciao!

Löydetty!!!

...Ja päivitys edelliseen tekstiin - voin vetää takaisin kaikki surkuttelevat sanani, sillä Stoffe ja Petter soitti, ja kertoi että mun MP3-soitin oli löytynyt bilepaikasta täysin vahingoittumattomana! JEEEE!!! :) Kunnon poikia, Petter ja Stoffe!

Tässä vähän esimakua bileistä kuvien muodossa:

Stoffe vauhdissa...

Illan virallinen isäntä Petter Suomi-pipossa, sekä Simon.

Leena ja Salla Suomi-tunnelmissa lippuineen :)

Suomi-hali!

Tapahtumarikas viikko takana :)

Hallå hallå!

Nyt on sunnuntai, ja ulkona on erittäin luotaantyöntävä sää. Sade piiskaa katuun melkein vaakatasossa ja tummanharmaat pilvet riippuu niin matalalla, että nielaisee kohta varmaan koko Göteborgin... Joten mikäpäs sen mukavampaa kuin viettää rauhallista ja mukavaa päivää sisällä omassa viihtyisässä kodissa ja päivitellä kuulumisia blogiin :)

Tähän menneeseen viikkoon mahtui taas kaikennäköistä hauskaa. Maanantaina alkoi mun syksyn kolmas ja viimeinen kurssi, Svenskans struktur i nordisk belysning, joka on melko erikoinen tapaus. Meitä kurssin valinneita taitaa olla yhteensä seitsemän, eikä luentoja periaatteessa ole ollenkaan. Kurssin tarkoituksena on pureutua neljään erilaiseen ruotsin kieliopin ilmiöön, joita tarkastellaan esseiden muodossa vertaillen norjan ja tanskan, mahdollisesti islanninkin kanssa. Kokoonnumme neljästi kurssin aikana keskustelemaan näistä ilmiöistä, mutta muuten tiedossa on pitkälti itsenäistä työskentelyä, tutkimusta ja kirjoittamista. Ihan mielenkiintoiselta kuulostaa, saa nähdä miten se tästä lähtee.

Keskiviikkona oltiin Valandissa International student partyissa, johon piti etukäteen erikseen ilmoittautua mailaamalla nimet "listaan", jotta pääsis sisään. Bileissä oli hyvä meininki, alussa oli pieni salaattitarjoilu ja illan juomat edulliseen hintaan. Paikka oli melkein täynnä, ja vaikka meidänkin piti Sallan ja Sannan kanssa olla vaan vähän aikaa, jäätiin sitten kuitenkin huomaamatta aika myöhään nauttimaan mahtavasta meiningistä :) Paljon oli tuttuja paikalla, suomalaisia ja saksalaisia varsinkin...


Molemmat kuvat keskiviikon international partyista Valandista :)

Perjantaina kävin kampaajalla! Varasin ajan Sallan innoittamana Göteborgs frisörskolalta, eli oppilastyönä kävin kuontaloani vähän uudistamassa. Päätin kuitenkin ensi alkuun ainoastaan leikkauttaa tukan, jotta vähän saisi kuvaa paikan tasosta ja opiskelijoiden taidoista ennen mahdollista raitojen ottoa. Täytyy ehdottomasti antaa krediittiä työlle, olen oikein tyytyväinen lopputulokseen! Varmaan melkein kymmenen senttiä lähti tukkaa pois, ja pyysin vielä kivaa rikottua linjaa latvoihin. Pesu ja muotoonkuivaus kuului tietty käsittelyyn, ja koko roska maksoi vaivaiset 80kr eli alle yhdeksän euroa! Kerta kaikkiaan hintansa väärti, ja nyt on kiva, pirteämpi look taas ainakin vähän aikaa. Kevätpuolella voisinkin hyvin käydä vähän kokonaisvaltaisemmassa käsittelyssä raitoineen kaikkineen!

Perjantai-iltana oltiin pitkästä aikaa afterworkissa. Tällä kertaa suunnattiin paikkaan, jossa mm. oululaiset on aikaisemminkin käyneet ja antaneet mainiota palautetta. Tää suosittu paikka on nimeltänsä Rumpanbar (suora käännöshän on siis PEPPUBAARI!), ja se sijaitsee Hagassa Linnégatanilla. 62 kruunun hintaan sisältyy kaikkien afterworkkien tavoin mikä tahansa juoma ja ruokabuffet - mutta millainen ruokabuffet! Verrattuna kaikkiin mun aikaisemmin vierailemiin paikkoihin Rumpanbar vetää kyllä pidemmän korren aivan sata-nolla. Tarjolla oli ainakin salaatteja, juustoja, lihapullia, uuniperunoita ja eri täytteitä, kanankoipia, serrano-kinkkua... Ja kaikki mitä maistoin oli tosi hyvää! Eli siis Rumpanbarin afterwork menee kyllä ihan kunnollisesta ateriasta.

Eilen oli sitten tokavika kerta Nordenkunskapia, ja ehdottomasti tähän saakka paras ja kiintoisin luento (käsitteli Islantia ja islantia), ja illalla bileet Lindholmenissa! Aiheena oli SUOMI-Ruotsi, ja erityisesti Suomi! Meidät kaikki suomalaiset oltiin kutsuttu, ja lisäks paikalla oli Petterin, Stoffen ja Simonin (Sannan ruotsalaiset kaveripojat) kavereita. Yhteensä meitä oli ehkä joku vajaa 30. Petter asuu siis Lindholmenissa (tois puol jokkee), yhdessä SGS Studentbostäderin vasta valmistuneista tosi hienoista taloista. On vähän eri näköstä ku täällä meidän hurmaavassa 70-luvun Olofshöjdissä... :) Ja siis eilen Petter oli varannu meidän käyttöön ihan mahtavan TV-/kerhotilan, jossa oli kaikki varustelu täydellisestä keittiöstä taulutelkkariin ja baaritiskiin!

Muuten bileet olikin ihan menestys ja meillä oli tosi hauskaa, mutta tapahtuipa yks harmillinen takaiskukin mulle: mun mp3-soitin todennäköisesti pöllittiin! :( Mulla oli se mukana, koska oltiin koostettu ihan mahtava Suomi-musalista siihen, ja soitettiin sitä vuorotellen muun musan kanssa. Soitin oli koko ajan piuhalla kiinni tietokoneessa, ja kaikki meni ihan hyvin kunnes lähdön hetkellä menin hakemaan sitä pois vain huomatakseni, ettei se enää ollut paikallaan. Eikä löytynyt pikaisesta etsinnästä huolimattakaan... Kyllä harmitti! Ja ihmetyttää, kuinka jollakulla on oikeasti ollu pokkaa se ottaa. Mutta loppujen lopuksi onneksi aika pieni juttu, kyllä sitä ihmiset aika paljon surempiakin asioita elämässään menettää.

Tästä(kin) viisastuneena jatkan oleiluani Göteborgissa, ja taidan huomenna mennä tiirailemaan josko löytäisin uuden soittimen suhteellisen edullisesti :)

Marraskuuta itse kullekin :)

Täällä alkoi vuoden toiseksi viimeinen kuukausi valoisilla, auringonpaisteisilla päivillä, joista saatiin nautiskella koko pyhäinpäivä-viikonlopun ajan! Päivän valoisimpina tunteina oli tosiaan vaikea uskoa, että on jo marraskuu!

Marraskuinen maisema Olofshöjdin korkeimmalta mäeltä.

Syksyn lehtiä kotikonnun lähistöllä...

Viikonloppuna oli monenmoista kivaa: perjantaina saksalaisen Jaanan 25-vuotissynttärit täällä Olofshöjdissä ja lauantaina islantilaisen Siggan synttärit sen kotona Mölndalissa. Kummistakaan juhlista ei tällä kertaa päädytty lähtemään ulos, vaan molemmista tuli rehelliset kotibileet!

Jaanan bileissä perjantaina oli ehkä maksimissaan n. 20 tyyppiä, ja hyvin mahduttiin Jaanan kotiin, joka siis kooltaan on samaa luokkaa mun 18,5 neliön kanssa. Vieraina oli tietty saksalaisia, meitä suomalaisia aika iso liuta, ranskalaisia ja ainakin yksi ruotsalainen. Me oltiin kaikki suomalaiset + Susanne ja Elisabeth hankittu yhteinen lahja Jaanalle; ruotsalainen ystäväkirja ja hieno kynä jolla täyttää sitä. Sankari tykkäs lahjasta kovasti!

Jaakko, Anna ja Leena Jaanan synttäreillä :)

Etukäteistiedot Jaanan juhlista oli, että emännällä on kuusi (6) litraa saksalaista vodkaa, joista tulee booli / drinkkejä, mutta kaikki oli siitä huolimatta varautuneet ainakin osittain omin juomin. Vodkatarjoilua kyllä olikin (tosin ei ihan kaikkien kuuden litran verran onneksi), ja sen lisäksi hullun kokoinen karkkikulho, jonka tuhoamiseen edes kaikki parisenkymmentä vierasta yhdessä eivät kyenneet.

Jessica ja skitson kokoinen karkkikulho!

Jatkot oli luontevasti Café Olofissa, ja kaupungille Sticky Fingersiin suuntasi ainoastaan Jessica ja sen kaksi kaveria Suomesta. Me muut tyydyttiin CO:n perinteiseen perjantaimeininkiin, ja säästettiin ainakin 100kr skippaamalla kaupungille lähtö :)

Lauantaina oli sitte vuorossa Siggan 25-vuotisjuhlat. Paikalla oli enimmäkseen boomerangilaisia, muutama Siggan työkaveri, minä ja Lilja (joka on siis Siggan yks parhaista kavereista). Oli kyllä hauskat kekkerit nämäkin, erityisesti oli mieltä lämmittävää huomata, että muodostelmaluistelijoiden juhlakäyttäytyminen maassa kuin maassa näyttää olevan samanlaista. Jossain vaiheessa iltaa alkoi vanhat ohjelmamusiikit raikua ja siinä sitä askeleita tehtiin kuivalla aivan sata lasissa..! :) Ruotsalainen tapa vaikuttaa myös olevan, että juhlissa aina leikitään jotain. Siggalla oli sellainen ihan mahtava peli, jossa jokaiselle kutsuilla olevalle jaettiin kortti, jossa luki joku aivan älytön tehtävä, jota piti tietyin väliajoin suorittaa. Mun kortissa esim. luki jotakuinkin näin: "Kun juttelet ihmisten kanssa, käyttäydy siten kuin naamaasi kohti puhallettaisiin erittäin lujaa. Siristele silmiäisi ja auo suutasi omituisen näköisesti. Jos joku ihmettelee käytöstäsi, selitä, että sinulla on silmissäsi todella vanhat piilolinssit, ja jatka samaan malliin." SEKOPÄISTÄ!!! Tää meni sitten siihen, että kaikki teki tietyin väliajoin enemmän tai vähemmän pimeitä juttuja ja kaikkien oli todella vaikeeta pysyä pokkana näitä juttuja suorittaessaan. Epäilemättä tällainen peli onkin tarkotettu murtamaan jäätä ja tekemään juhlien tunnelmaa vähän leppoisammaksi. Toimi ihan mainiosti ainakin tollaisissa juhlissa, jossa suurin osa vieraista tunsi toisensa tosi hyvin :) Lisäks leikittiin myös sitä klassikkoa, jossa neljän hengen joukkueet yrittää muodostaa yhdessä patsaita yhdistämällä eri vartalon osia toisiinsa, tyyliin "käsi päähän", "jalkapohja selkään" jne. Kahden ruuminosan välissä pitää aina pystyä pitämään paperilappua jossa ohje lukee, ja eniten lappuja pysymään saanut jengi voittaa. Tää oli kyllä todella hauskaa, kuvista tuli ihan käsittämättömiä!

Didem, Sigga, Jenny ja Sofie leikin lumoissa.

Tässä on selvästi ainakin polvi reidessä, käsi päässä...

Todella kyseenalainen patsas à la Emelie E, Katia, Stina ja Emelie S :)

Siinäpä päällimmäiset juhlatunnelmat. Kiva viikonloppu takana, nyt taas porskuttamaan viikkoa eteenpäin :)

Saxa, skär, skär, samla, saxa...

Eilen mä olin taas Boomerangin jäällä, ja tällä kertaa se oli erityisen nostalgista, sillä treenit oli Scandinaviumissa :)

Kyllä tuli elävästi mieleen kevät 2005 ja se, kun odotteli jäälle pääsyä vapaaohjelmakisassa! Nyt oli puitteet vaan vähän erilaiset: koko halli hiljainen kuin huopatossutehdas, katsomo tyhjyyttään ammottava ja valaistus perus säästöliekillä, eli uneliaan himmeä. Silti jää tuntui siltä miltä muistelinkin...

Mutta aika nopsasti sinne halliin eloa tuli, kun mentiin jäälle, ja musa alkoi raikua. Mulla alkaa olla täydellisesti hanskassa kaikki relevantit luistelutermit på svenska, ja ne on oikeasti ihan yhtä loogisia kun suomeksi. Paljon loogisempiakin: suomen pipari on täällä samla, mikä oikeasti kuvastaa sitä mitä jalat sen aikana tekee! Puhumattakaan sirklauksesta, saxa! Oon täällä oikein kyseenalaistanut suomenkielisiä termejä ja nauranut itsekseni, että mistä ne mahtaa tulla?! Kolmoset ja käänteet on kyllä melko suorat vastineet (trea/omvänd trea ja växel/ omvänd växel). Muita hyödyllisiä sanoja jäällä on snurr (='ympäri'), skär (='paino'), långsam/snabb (='hidas/nopee')... Oudoin juttu on ehkä se, että täällä on tän kauden alussa astunu voimaan Ruotsin liiton luoma sääntö, että kaikkien jengien on pidettävä kaulasuojuksia jääharkoissa. Ruotsissa on tapahtunu lyhyen ajan sisällä sen verran monta terä kaulaan -onnettomuutta jäälajeissa, että tällainen sääntö tehtiin. Tuollakin kaikilla tytöillä on siis kankaiset, Stadiumista hankitut kaulasuojaimet koko treenin ajan. Jojo tuli kerran huolestuneena mullekin selittämään tilanteen, ja siitä eteenpäin oon sit saanu lainaan yleensä jonkun sairaspenkkiläisen kaulurin. Ei mikään helmi kapistus, hiostaa ja ahdistaa kaulaa (jälkimmäinen ehkä vaan mun ongelma :).

Boomerangien valkku on oikea itse reippaus, eli varsin mukava tapaus, ja tytöt on kanssa vallan kivoja. Silti koko homma pyörii aivan totaalisen eri tasoisella ponnekkuudella, ku mihin on tottunu (vaikka mä nyt käynkin vaan ihan sunnuntailuistelijan tahdilla eli pari kertaa/vko, ei sitä oo vaikea huomata). Joukkueella kuulemma on mun muassa sovitut alkuverkka- ja loppuvenyttelyajat treenejä ennen ja niiden jälkeen, mutta niistä luistaa useimmiten n.75% porukasta, eikä se näytä kellekään olevan mikään big deal, eli ei häiritse että kaikki ei osallistu. Kaikki on kyllä silti ihan hirmuisen omistautuneita luistelulle, ja tekee jäällä mun mielestä todella ahkerasti hommia ja hyvällä sykkeellä. Siellä ei laiskotella, vaan keskitytään tosiaankin olennaiseen. Eikä joukossa näytä olevan sellaisia tyhjästä valittajia, vaan kaikki on treeneissä yleensä positiivisia ja iloisia! Eli periaatteessa porukka vaikuttaa homogeeniselta ja puhaltavan yhteen hiileen, mut silti kopissa huomaan, ettei kaikki edes moikkaa toisiaan joka päivä, eikä mun täällä olon aikana oo kertaakaan virinnyt kopissa mitään yhteistä pähkähullua keskustelua, jolle kaikki yhessä ois nauranu täysiä. Enimmäkseen kaikki jubailee sen parhaan kamun kanssa tai muutaman ryhmissä keskenään. Sinänsä aivan täysin ookoo, mut Se Jokin Ratkaiseva tekijä, joka tekee joukkueesta Joukkueen, puuttuu ainakin osittain.
Kyllä sitä taas arvostus omaa vanhaa rakasta jengiä kohtaan nousee entisestään väkisinkin! (Vaikka ei sillä kauheasti nousuvaraa olekaan :)

Mutta treenailu jatkuu, mielettömän kivaa se jäälle pääseminen joka tapauksessa aina on! <3

Viimeistä viedään!

Todella, tämä on vika viikko sen mun läs- och skrivinlärning -kurssin osalta! Aivan tajuttoman nopeesti on menny koko kurssi... Tällä vikolla kyllä vielä on parikin ryhmätyötä palautettavana, mutta niistä toinen on Joannan ja Jessican kanssa jo niin valmis, että palautetaan se varmaan huomenna :) Hyvä fiilis kun hommat perä perään tulee tehdyiksi!

Nyt oon siis jo terve jälleen, mitä nyt vähän nuhaa jäljellä. Siksi päätin kuitenkin tänään vielä ottaa chillisti ja olla lähtemättä urheilemaan Fysikenille muiden tyttöjen kanssa. Huomenna kuitenkin ois jo jäätäkin tarjolla, ja vielä Scandinaviumin areenalla, wow!

Vaalitkin oli eilen, ja unohdin kai kertoa, että me käytiin täällä ennakkoäänestyksen aikana antamassa omat äänemme Sannan, Sallan, Kaisun ja Niinan kanssa Suomen konsulaatissa! Se oli todella hullunkurista, se koko paikka oli niin perinpohjaisen suomalainen sohvan kukertavia kuoseja myöten, että ei tienny itkeäkö vai nauraa! Selvittiin kuitenkin kansalaisvelvollisuudestamme hienosti, ja saatiin kuulla vaalivirkailijalta, että tänä vuonna oli käyny melkein kymmenen äänestäjää enemmän kuin viimeksi! Ja kun me viis tyttöä suhteellisen kovaan ääneen pälpättäen astuttiin sisälle konsulaattiin, siinä vastaanotossa istuva mies kattoi meihin vähän epäuskoisen näköisenä ja tokaisi: "Ootteko te tulossa äänestämään, vai? Siis te KAIKKIKO!?" :) Eei, tultiin vaan hengaamaan konsulaattiin huvin vuoks, ne on kuitenki niin nastoja mestoja ;)
No joka tapauksessa, mun ehdokas ei vaaleissa menny läpi, mutta toisaalta en taida kovin kauan espoolainen ollakaan - mähän helsinkiläistyn varmaan suoraan täältä palattuani, hui!

Tän viikon lopulla on kaikkea kivaa: perjantaina Jaanan ja lauantaina Siggan synttärijuhlat! Ja lisäksi erinäisiä Halloween-bileitä on sekä perjantaina että lauantaina ja varmaan jo keskiviikkonakin jossain päin kaupunkia... Pitäisköhän ostaa minikurpitsa oikeanlaiseen tunnelmaan päästäkseen? :)

Snuva

Nyt oon ekaa kertaa täällä olon aikana ihan rehellisesti kipeenä. Vähän kyllä harmittaa, mutta toisaalta ihanaa kun kerrankin tuntuu siltä, että todellakin ihan rauhassa voi heittäytyä sänkyyn makaamaan kunnes on parantunu - ei oo mitään niin tärkeää just nyt, etteikö "sais" antaa itsensä olla kipeenä. Keskiviikkoiltana oltiin Sannan kanssa spinning-tunnilla, jota ennen olin ajatellu, että onpa vähän vetämätön olo... Luotin, että se menis ohi jumpassa ja vaihtuis pikemminkin pirteyteen, mutta toisin kävi. Sain flunssan oireet ja lämpöä päälle. Eilen olin vielä koulussa tekemässä meidän tuiki tärkeää tekstianalyysi-ryhmätyötä Joannan ja Jessican kanssa, mut kotiin tultuani olinkin valmista kauraa petiin. Tänään skippaan koulun ja kaiken muunkin ja vaan lepään. Oon jo nukkunu yhdet päikkärit, ja muutenkin makoillu mun 90-senttisessä luksussängyssä parantumassa kaiken päivää.

Eipä silti, ei tuonne ulos harmauteen nyt mikään hinku edes tällä hetkellä oo. Voin täällä kotona katella Kumman kaata DVD:ltä, juoda teetä, jutella Skypellä Suomeen ja lueskella Taitoluistelu-lehteä, joka tänään tuli postissa piristämään mua :) Ja tuleehan tänään taas Idol sopivasti perjantai-iltaa viihdyttämään...

Ai niin, eilen oli meijän koulun ravintolan ikkunaan ilmestyny jouluvalot (23.10.!!!), jotka kyllä siinä loistavassa keskipäivän auringossa näytti aikamoisen huvittavilta... Ja kahvilaan oli saapunu myyntiin Julmust-juomaa, jota ruotsalaiset kurssikaverit mulle kilpaa kehui ja vannotti maistamaan. Sen myynti ohittaa aina joulusesongin aikana Kokiksen myynnin täällä Ruotsissa! Joten parasta kai maistaa moista ihmejuomaa... :) Eilen sain myös ihka ensimmäisen kirjeen tänne, tai oikeammin se oli pieni paketti, jonka äiti oli Suomesta lähettäny mulle! Jee!

Nyt on aika taas keittää taas vähän teetä ja jatkaa aktiivista lepäilyä. Niillä mennään tää viikonloppu!

Fysikenin valtaus

Tjena!
Näin täällä syksy vaan kuluu hurjaa vauhtia - justiin Sanna ja Jessica tossa viime viikolla vaikeroi, että niiden aika Göteborgissa on jo yli puolen välin (kuin myös Sallan)! :O Kaikki kolme taitaa olla jo varannu lennot kotiinkin jouluksi, ja niiden lähtöpäiviin tosiaan on aikaa vain vähän alle kaksi kuukautta! Hullun nopeesti kyllä menee, inhottavaa ajatellakin jäähyväisiä!!! Musta tuntuu, että koko Göteborgissa oleilu on vasta aivan alkusuoralla, ja jos jo jouluksi lähtisin lopullisesti kotiin, en olis vielä saanut puoliakaan kyllikseni tästä vaihtarielämästä Ruotsissa! Täytyy siis sanoa, että oon todellakin onnellinen, että päätin olla täällä koko lukuvuoden :) Tuntuu kivalta, että joulun jälkeen täällä on odottamassa sama oma pikku koti, samat huudit ja samat luentosalit joihin sitten palajan. Ja saan nähdä Göteborgin kevään!

Sitä odotellessa tässä kuitenkin nyt eletään syksyä täysillä. Lämpömittari tuntuu jumittuneen täällä tohon 8-10 asteeseen, ja ainakin eilen puhalsi mereltä niin maan pirusti, että tuulen peijakas heitti mun tukan aivan nurin matkalla kouluun. Harmaatakin on vähän, mutta ei se menoa täällä haittaa. Meillä on koko ajan jotakin kivaa ja piristävää ohjelmaa ja tekemistä (kouluhommien lisäksi, tietty), niin että ei tota mollivoittoista säätä edes huomaa! Viime viikolla hankin oman Fysiken-korttini, joten nyt mulla on rajaton pääsy kuntoilemaan GU:n omaan "yliopistoliikuntaan". Tarjonta on kyllä täällä vähintään yhtä hyvä kun kotona Helsingissä; on cykel- ja krafttag-tunteja, tanssia, joogaa ja aerobicia, suuren suuri punttis, juoksumattoja, palloiluhalleja, vesijumppaa... Parhaiksi todettuja on tähän mennessä ollu punttis ja cykel (eli spinning), joissa ollaan Sannan kanssa käyty, ja saatu erityisesti punttiksella hihitellä bodaaville, peilistä itseään ja lihaksiaan ihasteleville poitsuille, joita siellä useimmiten piisaa kerrassaan riittämiin. Jotenki paljon Suomea enemmän täällä tuntuu pojat käyvän treenaamassa pareittain, ja siellä ne sitten sparraa toisiaan ja kannustaa vatsapenkissä hikoilevaa kaveriaan: "En gång till, kom igen!!!" :) Hupaisaa!

Enää kaksi viikkoa, niin mun Läs och skrivinlärning -kurssi on ohitse! Tenttikin meni heittämällä läpi (eli siis alimmat hyväksytyn pisteet, heh!), ja nyt on enää jäljellä pari erilaista ryhmätyötä ja presentaatiota. Eilen oltiin GR-utbildning -näyttelyssä, eli tutkailemassa satoja ja taas satoja oppikirjoja eri kustantajilta ja eri luokka-asteille. Oli kyllä mielenkiintoista, kattelin siellä mm. lukion ranskankirjoja, joissa taso näytti aika samalta kuin Suomen vastaavissa, mutta sisältö vaikutti jokseenkin tylsemmältä kuin vaikkapa mun armaassa Sur le vif -sarjassa...

Tänään meillä on meijän perusporukan kesken illanistujaiset nimeltä "Kväll" Helmutsrogatanilla. Ideana olis, että me suomalaiset (mä, J, S & S) kokattaisiin jotakin suomalaisehkoa ruokaa saksalais- ja ranskalaispuoliskolle. Ajateltiin jauhelihakastiketta ja perunaa, tai sit uunilohta, ja ehkä mustikkapiirakkaa. Saa nähdä mitä siitäkin tulee :) Seuraavalla kerralla ois sit saksalaisen tai ranskalaisen ruuan vuoro!

Oon kohtapuoliiin lähdössä kotoa kaupunkiin tihkusadetta uhmaten: minä ja Sanna mennään hankkimaan Centralstationilta junaliput Tukholmaan, sillä ollaan varattu ittellemme hytti Scanbalt-risteilylle Tukholmasta Riikaan 16.-18.11. Kyseessä on siis hurja opiskelijaristeily Goom-tyyliin, joten rauhaisa siitä matkasta tuskin tulee :) Onneks meillä on kuitenkin oma kahden hengen hytti, jonne voidaan tarpeen vaatiessa sitte vetäytyä rauhaan, haha! On kyllä ihan mahtavaa päästä vähän matkaamaan, ja erityisesti oon innoissani matkan määränpäästä, koska mä en siis oo koskaan käynyt Latviassa! Partyjä on risteilyn lisäksikin tiedossa. Ainakin Jaana ja Sigga pitää molemmat omat synttärikekkerinsä, samoin Suomi-Ruotsi-bileet on tulossa marraskuun alussa, ja tottakai suunnitteilla on myös Suomen itsenäisyyspäiväjuhlat vähintään meidän suomalaisten kesken. Muita kivoja juttuja parhaillaan on deittailu yhden kivan saksalaisen poitsun kanssa :), ja treenailu Boomerangin jäillä. Molempien etenemisestä tulee kyllä raporttia kun päivitettävää ilmaantuu!

Nyt kohti Centralstationin lippuluukkua, ciao!

Besökare!

Heijaa, niin sitä taas on iloisesti mennyt reilun viikon päivät! Viime viikolla sain tänne neljäksi päiväksi syksyn ensimmäisen vieraan; mamma besökte mej och kunde märka hur bra allting går och hur trevligt levnaden är här! Ne äitin vierailupäivät tuntui kyllä ihan yhdeltä juhlalta kaikkine hemmotteluineen mun normaalin ruotsalaisarjen keskellä... Oli vähän kuin ois ollu lomalla!

Äiti Avenyn päässä!

Ehdittiin tehdä vaikka mitä hauskaa yhessä. Näytin tietty innoissani kaikki relevantit paikat Olofshöjdistä kampukseen, ja sen lisäksi kierreltiin kaunista syksyistä kaupunkia ristiin rastiin (meille osui aivan upeat syysilmat). Heti ekana päivänä käytiin myös Ikeassa (ja tällä kertaa siinä toisessa, eli Kålleredissa - nyt sitten tarvittaessa sinnekin osaan!). Mun piti hankkia mm. lisäpeitto ja -tyyny, mutta mukaan tarttui yhtä ja toista muutakin pientä kivaa, joista parhaat oli ehdottomasti äitin mulle ostamat ihana uusi päiväpeitto ja pieni koottava Lack-pöytä! Nyt multa ei kyllä puutu enää yhtään mitään mun pienestä kodista, vaan elelen täällä kertakaikkisen tyytyväisenä aina ensi kesään asti! :)

Pitihän meidän tietty myös kaupungin shoppailutarjontaa vähän katsastaa, ja tsekattiin niin Nordstan kuin Innerstadin pienet kadut sekä tottakai Saluhallen ja Feskekôrka.


Innerstadenia

Kauppahallia kiertelemässä...

Ja Feskekôrkassakin piti käydä. Kalanhajua kammoaville se ei kyllä sovi...

Oli ihanaa myös käydä syömässä ulkona muutamaan otteeseen! Yhdessä tän kaupungin lukuisista sushi-paikoista maistettiin muuten molemmat ensi kertaa sushia; mä tykästyinkin siihen itselleni ominaisista, lievistä ennakkoluuloista huolimatta aivan älyttömästi, ja syön aivan varmasti vielä toistekin.


Hyvää sushia! Yllätin ittenikin tykkäämällä :)

Myös Hagan (ja ehkä koko kaupungin) suloisin pikku kahvila Le Petit Café sekä Drottninggatanilla sijaitseva viihtyisä espanjalainen tapas-paikka testattiin, ja kannatti... Nam, mitä herkuttelua!

Le Petit Café Hagassa = ljuvligt! <3

Meidän tapakset Drottninggatanin espanjalaispaikassa, nam...

Osui meidän viikolle yks rehellinen sadepäiväkin, ja just silloin oltiin tietysti lähdetty saaristoretkelle ihastelemaan Brännön miljöötä. Saatiin sitten oikein todellinen lokakuun sade niskaamme ja kastuttiin semi-vedenpitävistä vaatteista sekä sateenvarjosta huolimatta - mutta maisemat ja Brännö oli silti ihanat, joten kyllä sekin visiitti kannatti. Keväällä tai kesällä sitten viimeistään taas kokka kohti merta, voin vaan kuvitella miten mahtavaa siellä silloin on.


Sateinen matka Brännölle!

Lauantaina saatoin mamman Korsvägenille huippukivojen vierailupäivien päätteeksi ja vilkuttelin hyvästeiksi Flygbussin lähtiessä Landvetteriin päin. Sitten palasinkin taas itsekseni mun omaan pikku kotiin Uppstigenille, viikonlopun viettoon... Ja se onkin taas jo ihan toinen tarina..! :)

Syksy

Tuntuu, että kaikki säiden jumalat päätti yhteisvoimin, että lokakuun alusta myös tänne Göteborgiin on aika järjestää syksylle sopivat säät. Tällä lokakuun ekalla viikolla on toisinaan saanut nauttia uskomattoman häikäisevistä auringonsäteistä, jotka saa keltaiset ja oranssit puut hehkumaan kullan väreissä. Yhtenä iltana auringonlasku oli aivan upea kaikkine lämpimän ja kylmän sävyineen, ja sen jälkeen pimeän tultua koko Göteborgin taivasta alkoi halkoa mielettömät elosalamat! Niistä oli maininta seuraavan päivän Göteborgspostenissakin. Parina päivänä on saanut tuijotella raskaiden rankkasadepisaroiden valumista ikkunaruuduilla, ja silloin on kyllä ollut erityisen kiva sytytellä tuikkuja omassa kotikolossa ja vetää verhot syysharmauden eteen. Pitäiskin hankkia kaakaota, jotta vois keitellä sitä sellaisina päivinä. Eilen aamulla ilmassa oli jo sellasta mukavaa syksyistä kirpeyttä, josta mä pidän kovasti. Ilma alkaa tuoksua kypsiltä omenilta, kosteilta lehdiltä ja kylmältä tuulelta.

Torstai-illan harkat Boomerangin kanssa oli kivat - osaan jo melkein lyhytohjelman askeleet... Helen-valkku yrittää saada mua mukaan kisaamaan, ja tivaa miksen haluis. Men jag är jättebestämd :) Mulle riittää tää reenailu, kiitos. Tänään taas luvassa pari tuntia sitä itseään, tällä kertaa Scandinaviumin harkkahallissa eli mun lähihallissa!

Eilen oli sitten Kanelbullens dag, ja me oltiin kuolettavan tylsän Nordenkunskapin luennon jälkeen isolla porukalla Café Husarenissa Hagassa juhlimassa tätä kansallista pullapäivää. Café Husaren on ulkomaillakin kuulu leipomuksistaan, ja täytyy sanoa, että se kyllä lunasti odotukset. Kanelipullat oli aivan varmasti maailman isoimpia, eikä kukaan lähimainkaan jaksanut syödä omaansa! Fiksumpaa olisikin ollut ostaa giganttiset kanelbullet pareittain, mutta "onneks" loput sai doggybagissa mukaan kotiinsa näin halutessaan :)


Matkalla Café Husareniin.

Siinä sitä on nyt sitte kanelipullaaaa....!!!!

Illalla asetin nenän kiinni TV-ruutuun, kun neloselta tuli Stjärnor på is -pilotti!!! Se oli aivan mainiota viihdettä, siis tosi hauska formaatti. Hauskaa oli sekin, miten paljon tuttuja tyyppejä ja mun entisiä kanssakilpailijoita luistelijoiden joukossa oli. Ottaispa tää joskus tuulta Suomessakin. Stjärnor på isin jälkeen suuntasin Tonille keittiöpartyihin, ja sieltä totta kai porukalla meijän CO:hon. Jessican poikaystävä on täällä visiitillä, joten pitihän sen saada kokea kuuluisa CO omin aistein ;)

Ens viikolla tulee äiti käymään täällä, kivaa!!!

Paluu fonologiaan :)

Eilinen Bornholmsmodellen-esitelmä luennolla Beatricen kanssa meni ihan jees. Mitä nyt parit kerrat sakoilin senoissani, mut kyllä kaikki ymmärsi kaiken mitä mulla oli sanottavana :) Se on kyllä niin totta, mitä oli etukäteen kuullu tästä ruotsalaisten ryhmätyöorientoitumisesta - ryhmätöitä tehdään paljon ja KAIKKI asiat niissä puidaan koko ryhmän voimin. Oli siis oikein ilahduttava kokemus tehdä tääkin esitelmä Beatricen kanssa yhessä.

Eilen illalla oltiin pelaamassa Laserdome-lasersotaa kolmi-nelikymmenpäisen vaihtariporukan kesken!!! Kyseessä oli siis samainen peli, jota olin viimeks ollu suihkimassa luistelukamujen kanssa kesäleirillä vuonna 1997 Jyväskylässä - siellä ja silloin sen nimi oli Megazone. Se oli just sellaista kuin muistinkin, eli kävi täydestä urheilusta vastapuolen pelaajia jahdatessa ja karkuun juostessa, ja ennen kaikkea oli ihan törkeän hauskaa! Mä olin äärimmäisen heikko soturi; vastapelaajille helppo maalitaulu, ja vastaavasti itse melkoisen surkea sihtaamaan. Mutta ehdottoman hauskaa oli, just sopiva irtiotto normaalista arki-illasta.

Leena ja Sanna valmiina taistoon Laserdomessa :)

Tänään oli koulussa maailman kivointa, kun tsekkiläissyntyinen kielitieteilijärouva luennoi meille koko päivän fonologiasta! Oli niin tuttua juttua, että tunsin oloni suorastaan nostalgiseksi. Labiaalit, dentaalit, tremulantit & kumppanit piti opetella jo pääsykokeisiin, joten leppoisaa tosiaan oli. Puhuttiin myös sanojen painotuksesta ruotsin kielessä, ja yllätyksekseni mä pesin aivan kuus-nolla kaikki ruotsalaiset kurssitoverini aihetta vastaavissa harjoituksissa - niille tuotti oikeasti vaikeuksia havaita, missä kohtaa paino on esim. sanoissa 'gravid', 'föräldrar', tai 'lekar'. Suomessa paino on aina ekalla tavulla, joten ehkä just sen takia suomalaisen on sit helpompi huomata ero ruotsin (ja muiden kielten) painotuksissa. Mut silti käsittämätöntä, että nää natiivit oli niinkin hukassa.

Illalla jäälle Boomerangin kanssa! Adios! :)