Tänään me pidettiin Sannan kaa KUMMAN KAA -ilta mun luona. Katottiin putkeen viis jaksoa Kumman kaata, syötiin Daim-jätskiä ja naurettiin ittemme melkein katki Annelle ja Ellulle. Anne on siis kertakaikkisen oiva esikuva meille tuleville ruotsinopettajille: täydellisen holtiton, epäkypsä ja ennen kaikkea huono ope, mut kaikesta huolimatta varsin herttainen ja valaiseva persoona, hahhaaa..!
Ruotsin Idol etenee siten, että ryhdyin tänään hartiavoimin fanittamaan aivan ÄLYTTÖMÄN söpöä, vasta KUUSTOISTAVUOTIASTA rokkipoikaa, Johan Palmia (klikkaa nimeä ja ihastu)!!! Kuinka valloittava persoona ja millanen lavakarisma, herregud!!! Mä toivon, että se etenis vielä pitkälle pienuudestaan huolimatta :)
tiistai 30. syyskuuta 2008
maanantai 29. syyskuuta 2008
Kanelbullens dag :)
Tuttuun, jokamaanantaiseen tapaan posti oli tänäänkin tuonut mun laatikkoon kaikkien lähiruokakauppojen viikoittaiset tarjouslehtiset. Niitä selaillessani ja ruokaideoita kalastellessani huomasin, että jokaisessa lehtisessä oli kissankokoisilla kirjaimilla kanelipullatarjouksia. Syykin selvisi tarkemmin lukemalla: täällä vietetään tulevana lauantaina eli 4.10. KANELBULLENS DAGia!!! Siis niin ruotsalaista, voisko mikään muu maa maailmassa nostaa kanelipullat moiseen kulttistatukseen, että niitä varten on ihan oma päivä?! Hahaha, voi näitä kansankotilaisia... Ehkä mekin kavereiden kesken lauantaina sitten kokoonnutaan kanelipullien ääreen niitä juhlimaan :)
Tänään olin kurssikaverini Beatricen kanssa jo yhdeksältä aamulla tekemässä reippaana esitelmää yhdestä lukemisen ja kirjoittamisen opettamismenetelmästä, Bornholmsmodellenista. Me saatiin homma niin hyvälle mallille kolmessa tunnissa, että todettiin huomisen alustavasti suunnitellun työskentelytuokion olevan turha. Keskiviikkona muut ryhmäläiset sitten pääsee kuulemaan meijän selontekoa luennolla. Tää kurssi lukemisen ja kirjoittamisen oppimisesta on ylipäätään ihan hirmu mielenkiintoinen, ja on tavallaan ihan kivakin olla se ainoa ulkomaalainen koko kurssilla. Kaikki muut on hirveän kiinnostuneita siitä, millaisia metodeja meillä Suomessa käytetään lukemisen ja kirjottamisen opettamisessa, milloin suomalaislapset yleensä oppii lukemaan ja minkälaisena suomen kielijärjestelmä yleensä koetaan opettaa lapsille... Eihän mulla tietenkään näistä asioista oo tarjota juurikaan muuta kun omakohtaisia kokemuksia ja niitä muistikuvia mitä mulla on päiväkoti- ja eskariavustaja-ajoistani, eli ei mitään vedenpitävää faktaa, mutta niitä omiakin tietoja on kiva vertailla täällä tehtyihin huomioihin ja vallitseviin metodeihin. Ruotsalaisilla lapsilla on kyllä enemmän tekemistä, jotta ne tajuais kielisysteeminsä, kun sanojen kirjoitusasu poikkeaa foneemeista eli äänteistä niin paljon. Suomenkielisten lasten on paljon yksinkertaisempaa tajuta, että sanaan 'puu' sisältyy kaksi erilaista äännettä ja vastaavasti myös kaksi erilaista kirjoitusmerkkiä eli grafeemia, kun taas ruotsinkielisten lasten täytyy, ressukoiden, todella vaivata päätään käsittääkseen, mistä äänteistä ja grafeemeista vaikkapa sana 'stjärna' koostuu... Mutta ehkä tää tältä erää riittää kielitieteestä :)
Ihan yhtäkkiä ulkona on tullu jo pimeä, ja vedin just verhot eteen. Oon kyllä erittäin iloinen tosta vuokraamastani telkkarista, se tuo kummasti kotoisuutta näihin vähän pimeähköihin ja joskus sateisiin syysiltoihin. Eilenkin kattelin Coyote Uglyä mukavasti viltin sisuksista mandariineja syöden...
Huomenna jokaiseen meidän rapun asuntoon tullaan asentamaan lakisääteinen palohäytin - sitten voin entistä rauhallisemmin mielin poltella kynttilöitä ja tuikkuja!
Tänään olin kurssikaverini Beatricen kanssa jo yhdeksältä aamulla tekemässä reippaana esitelmää yhdestä lukemisen ja kirjoittamisen opettamismenetelmästä, Bornholmsmodellenista. Me saatiin homma niin hyvälle mallille kolmessa tunnissa, että todettiin huomisen alustavasti suunnitellun työskentelytuokion olevan turha. Keskiviikkona muut ryhmäläiset sitten pääsee kuulemaan meijän selontekoa luennolla. Tää kurssi lukemisen ja kirjoittamisen oppimisesta on ylipäätään ihan hirmu mielenkiintoinen, ja on tavallaan ihan kivakin olla se ainoa ulkomaalainen koko kurssilla. Kaikki muut on hirveän kiinnostuneita siitä, millaisia metodeja meillä Suomessa käytetään lukemisen ja kirjottamisen opettamisessa, milloin suomalaislapset yleensä oppii lukemaan ja minkälaisena suomen kielijärjestelmä yleensä koetaan opettaa lapsille... Eihän mulla tietenkään näistä asioista oo tarjota juurikaan muuta kun omakohtaisia kokemuksia ja niitä muistikuvia mitä mulla on päiväkoti- ja eskariavustaja-ajoistani, eli ei mitään vedenpitävää faktaa, mutta niitä omiakin tietoja on kiva vertailla täällä tehtyihin huomioihin ja vallitseviin metodeihin. Ruotsalaisilla lapsilla on kyllä enemmän tekemistä, jotta ne tajuais kielisysteeminsä, kun sanojen kirjoitusasu poikkeaa foneemeista eli äänteistä niin paljon. Suomenkielisten lasten on paljon yksinkertaisempaa tajuta, että sanaan 'puu' sisältyy kaksi erilaista äännettä ja vastaavasti myös kaksi erilaista kirjoitusmerkkiä eli grafeemia, kun taas ruotsinkielisten lasten täytyy, ressukoiden, todella vaivata päätään käsittääkseen, mistä äänteistä ja grafeemeista vaikkapa sana 'stjärna' koostuu... Mutta ehkä tää tältä erää riittää kielitieteestä :)
Ihan yhtäkkiä ulkona on tullu jo pimeä, ja vedin just verhot eteen. Oon kyllä erittäin iloinen tosta vuokraamastani telkkarista, se tuo kummasti kotoisuutta näihin vähän pimeähköihin ja joskus sateisiin syysiltoihin. Eilenkin kattelin Coyote Uglyä mukavasti viltin sisuksista mandariineja syöden...
Huomenna jokaiseen meidän rapun asuntoon tullaan asentamaan lakisääteinen palohäytin - sitten voin entistä rauhallisemmin mielin poltella kynttilöitä ja tuikkuja!
sunnuntai 28. syyskuuta 2008
Synttäreitä ja siltojen alituksia
Eilen illalla oli Sallan etukäteissynttärit (oikea päivä on huomenna). Me oltiin Sallalta salassa järkätty koko homma, eli kasattu kokoon tätä meijän vakioporukkaa ja varattu pöytä Hard Rock Cafésta, Avenyltä. Minä ja Sanna ilmoitettiin Sallalle, että sen tulee saapua Valandin pysäkille klo 17.55. Mitään muuta ohjeistusta ei annettu. Siitä me poimittiin lievästi hämmentynyt ja vähän ehkä jännittynyt synttärisankari, ja talutettiin sitä yhteisvoimin parikymmentä metriä ja sisään Hard Rockiin. Siellä odotti koko muu synttäriseurue, eli Leena, Jaakko, Jessica ja sen kaveri Kristin, Anna ja Anton. Salla oli ihan innostuksesta ja hämmennyksestä onnessaan! Sen hymy ulottui melkein korvasta korvaan :)
Juhlaseurue skoolaa Avenyn Hard Rock Caféssa!
Jessica ja 21-vuotissynttärisankari :)
Mä, Sanna ja Leena muikeina...
Syötiin ihan hyvät sapuskat ja nautittiin herkullisia Mojitoja, ja oli kertakaikkisen unohtumatonta, ihan sika kiva illallinen siis! Sieltä jatkettiin minnekäs muualle kun CAFÉ OLOFIIN virallisiin synttäribileisiin. Siellä seuraan liittyivät myös Susanne ja André ja Oulun tytöt. Me yllätettiin Salla vielä toistamiseenkin: haettiin Sannalta varta vasten ostettu suklaamuffinssi, jossa paloi viis kynttilää ("Salla, do you turn five!?"), ja tuotiin se onnittelulaulun kera Sallalle syötäväksi.
Salla puhaltamassa synttäri"kakkuaan" Café Olofissa!
Iloisia synttärien juhlijoita eli Sanna ja Anna!
Niina, Lode, Anna ja Sini CO:ssa :)
Siitä bileet sitten jatkuikin, ja varhaiseenhan se ilta siitä venyi, tietysti :) Jatkot Sannalla jatkui vielä siinä vaiheessa kun mä jo lähdin kotiin kolmen pintaan, ja viimeiset oli kuulemma lähteny seittemän maissa aamulla, hahaa!!!! Aivan mahtavat ja erittäin onnistuneet synttärikemut siis, ja ennen kaikkea Salla oli niin onnellinen ja iloissaan kun me järkättiin sille nää bileet. Kivaa..!
Tänään mä ja Salla oltiin sitten Paddan-ajelulla, eli matalalla proomumaisella veneellä seilaamassa Göteborgin edustaa ja lipumassa kanavia pitkin.
Paddanin kyydissä!
Oli upeita syksyisiä maisemia, hienoja rakennuksia ja mahtava opas, jonka selostukset kirvoitti meistä matkalaisista naurut moneen otteeseen. Alitettiin ajelun aikana myös monta siltaa, joista yksi, nimeltänsä Osthyveln, on niin matala, että kaikkien piti istua veneen lattialle ja pysyä kumarassa alituksen ajan! Hui :)
Syksyinen Trädgårdföreningen joelta käsin.
Just lipumassa hullun matalan Osthyveln-sillan alle!
Feskekôrka, jossa myydään kaupungin herkullisimmat kalat!
Huomenna paluu arkeen ja opiskeluihin, tällä kertaa parityön ja presentaation teon merkeissä kurssikaveri Beatricen kanssa kirjastossa klo 9.
Syötiin ihan hyvät sapuskat ja nautittiin herkullisia Mojitoja, ja oli kertakaikkisen unohtumatonta, ihan sika kiva illallinen siis! Sieltä jatkettiin minnekäs muualle kun CAFÉ OLOFIIN virallisiin synttäribileisiin. Siellä seuraan liittyivät myös Susanne ja André ja Oulun tytöt. Me yllätettiin Salla vielä toistamiseenkin: haettiin Sannalta varta vasten ostettu suklaamuffinssi, jossa paloi viis kynttilää ("Salla, do you turn five!?"), ja tuotiin se onnittelulaulun kera Sallalle syötäväksi.
Siitä bileet sitten jatkuikin, ja varhaiseenhan se ilta siitä venyi, tietysti :) Jatkot Sannalla jatkui vielä siinä vaiheessa kun mä jo lähdin kotiin kolmen pintaan, ja viimeiset oli kuulemma lähteny seittemän maissa aamulla, hahaa!!!! Aivan mahtavat ja erittäin onnistuneet synttärikemut siis, ja ennen kaikkea Salla oli niin onnellinen ja iloissaan kun me järkättiin sille nää bileet. Kivaa..!
Tänään mä ja Salla oltiin sitten Paddan-ajelulla, eli matalalla proomumaisella veneellä seilaamassa Göteborgin edustaa ja lipumassa kanavia pitkin.
Oli upeita syksyisiä maisemia, hienoja rakennuksia ja mahtava opas, jonka selostukset kirvoitti meistä matkalaisista naurut moneen otteeseen. Alitettiin ajelun aikana myös monta siltaa, joista yksi, nimeltänsä Osthyveln, on niin matala, että kaikkien piti istua veneen lattialle ja pysyä kumarassa alituksen ajan! Hui :)
Huomenna paluu arkeen ja opiskeluihin, tällä kertaa parityön ja presentaation teon merkeissä kurssikaveri Beatricen kanssa kirjastossa klo 9.
lauantai 27. syyskuuta 2008
IKEA vol. 4
Nyt on pyykit pesty, kaupassa käyty ostamassa ravitsevampaa ruokaa kuin nuudelit ja koko pikkuruinen koti siivottu tiptop-kuntoon. Mä pesin tänään jopa IKKUNAT; ihmettelenpä onko kukaan muu Olofshöjdissä asunut ikinä vaivautunut pesemään ikkunoitaan :) Mutta nytpä näen paljon selvemmin ruuduista läpi mm. kuinka kadun vastakkaisella puolella olevat isot puut (mahdollisesti kastanjat) pikku hiljaa vaihtaa värinsä upean syksyisiksi!
Olin sekä keskiviikko- että torstai-iltana jäähallilla! Uskomatonta. Ensinnäkin se, että mun tieni täällä olon aikana on todella jo vienyt jäähallille asti, ja toisekseen se, kuinka samanlainen fiilis tulee jäähalliin astuessa aivan jokaisessa maailman kolkassa! Kuin kotiin menisi. Tai ei, ei ehkä ihan kotiin, mutta paikkaan, joka on melkein yhtä tuttu ja rakas kuin koti :) Ehkä mummola?
Tosiaan, siis olen nyt Siggan (islantilainen, joka muutti 2 v sitten Ruotsiin luistelemaan Boomerangissa) siivellä, sen hienolla keltaisella pikku Yariksella matkustanut kahtena iltana kokeilemaan vähän ruotsalaisten otetta tähän hommaan. Kaks mahdollista vaihtoehtoa joukkueiksi, joiden kanssa voisin käydä treenailemassa omaks ilokseni ja huvikseni pari kertaa viikossa olisi siis Pacific ("Mix"-sarja, eli vähän ku kansallinen) ja Boomerang (Team Sweden 2). Kahden illan jälkeen ei oo hirveesti epäilystä siitä, kumpi noista on lähempänä sitä mihin mä koen orientoituvani. Pacificissa oli luistelijoita, jotka ei pysyneet mukana alkuverkkablokissa -Boomerangin treeneissä sai mukavasti laittaa aivot toimimaan että sais napattua niiden lyhytohjelman nelostasolle tarkoitetun askelsarjan :) Eli jos kustannukset ton jälkimmäisen treeneissä käymisestä ei kohoa aivan järjettömiksi, siitä tulee mun Royal Ice -korvike täällä olon aikana!!! Ah, tuntuipa luistimet jaloissa taasen ihanalta... Kai tää luistelijan mieli on ikuisesti jonkinasteisessa riippuvuussuhteessa jäähän ja luisteluun.
Tänään tapahtui IKEA vol. 4, kun käytiin Alexin kanssa ekskursiolla jälleen Bäckebolin sinikeltaisessa keitaassa. Mun kodille teki ihmeitä pari puolen euron arvoista viherkasvia, yksi räsymatto ja lisäkeverhot, jotka tuo vähän väriä tähän spartalaiseen askeettisuuteen...Haha! Nu är det jättesnyggt här!
Huomenna on aamulla herätys kirotulle Nordenkunskapin luennolle, ja kitumista kestää kello yhdeksästä kahteen. Tällä kertaa Kirsti Hansen tulee luennoimaan meille kaiken Tanskasta. Illalla on tiedossa hauskuutta, koska ollaan järkätty 21 vuotta täyttävälle Sallalle yllätysjuhlat, WOOHOO!
keskiviikko 24. syyskuuta 2008
Surullista ja iloista
Eiliset uutiset Kauhajoen tragediasta oli todella järkyttäviä, ja täällä ne otettiin erityisesti meidän suomalaisten, mutta myös muun maalaisten, keskuudessa vastaan alakulolla ja surulla. Tällaiset uutiset ei tosiaan ole sellaisia, joita omasta rakkaasta kotimaastaan toivoisi kaukomaille kuulevansa... :( Täällä asiaa uutisoitiin heti eilen kovasti, ja esim. päivittäinen suomenkielinen uutislähetys oli alusta loppuun lähes pelkästään Kauhajokea. Eikä tämän päiväisten lehtien etulööppien pääaihetta ollut vaikea arvata. Auttaa kuitenkin, kun ajattelee sitä onnellista asiaa, että suurin osa ihmisistä tällä pallolla on mukavia, fiksuja ja terveitä yksilöitä!
Eilinen päivä meni vielä kirjastossa päntätessä tenttiin (tai no, ajatusten juostessa lähinnä Kauhajoki-akselilla...), mutta illalla olikin sitten ihanaa ja terapeuttista päästä vain hengaamaan kaverien mahtavassa seurassa, taco-iltaman tunnelmissa. Jo toistamiseen Helmutsrogatanin iso keittiö toimitti tehtävänsä meidän illanistujaispaikkana vallan mainiosti! Kyseessä oli siis Suomi-Saksa-Ranska -taco-bileet, joihin meitä osallistui yhteensä 12. Yhessä silputtiin sipulit, pilkottiin kurkut ja tomaatit, suikaloitiin salaatit ja paistettiin jauhelihat... Jonka jälkeen herkuteltiin ja juteltiin kahen pöydän ääressä melkein yhteentoista saakka. Aivan parasta!
Suomi-tiimi silppusi sipulia ja paisteli jauhelihoja... (Sanna, mä & Niina)
Ja Saksa-tiimi hoiteli jäävuorisalaatit! (Elisabeth & Jaana)
Alex tarjoilee taco-kuoria Niinalle ja Elisabethille :)
Susanne, Jessica ja Alex herkkujen ääressä!
Viimeistään taco-iltama poisti mun aivoista sen pienoisen tenttijännityksen, jos sitä nyt ylipäätään edes oli olemassa, ja tänä aamuna heräsin tikkana ylös 07:20 suuntana Viktoriagatan 30 ja tenttisali. Eiköhän se ihan hyvin menny, siihen voidaan palailla sitten myöhemmin. Mutta nyt se on OHI, ja seuraavasta tentistä ei tietoakaan! JIPPIIIIII! :) Tenttitilaisuus oli muuten sinänsä aika hauska, vähän erilainen ku kotona: samassa salissa oli tekemässä samaan aikaan reilut sata henkeä kolmea täysin eri aineen tenttiä (ykski oli joku Chalmersin matikantentti?!). Jokaista tenttiä vastasi joku väri, ja salissa piti mennä sitten istumaan sellaiselle paikalle, johon oli asetettu oman tentin värinen merkki. Tentti kesti neljä tuntia, joista ensimmäisen ja viimeisen aikana ei saanu käydä vessassa tai tupakalla(!!!). Tentistä sai kuitenkin lähteä kun 40 minsaa oli kulunu. Mä olin valmis jossain reilussa kolmessa tunnissa, jes!
Söin just niinkin ravitsevaa ja muutenkin mahtavaa ruokaa kun nuudeleita (yh), kun ruokakaappi kolisee tyhjyyttään. Myös pyykkikori alkaa pursuta täytenä, ja muutenkin koti osoittaa mulle epätavallista epäjärjestystä ja siivoamattomuutta... Siis kaikki johtuu siitä, että en oo muuta parina viime päivänä tehny kun lukenu. Joten nyt on aika tarttua mopin varteen taasen! Ja mennä kauppaan! Ja ihan ensiksi meen varaamaan pyykkivuoron huomiselle aamulle! Kyllä!!! :)
Eilinen päivä meni vielä kirjastossa päntätessä tenttiin (tai no, ajatusten juostessa lähinnä Kauhajoki-akselilla...), mutta illalla olikin sitten ihanaa ja terapeuttista päästä vain hengaamaan kaverien mahtavassa seurassa, taco-iltaman tunnelmissa. Jo toistamiseen Helmutsrogatanin iso keittiö toimitti tehtävänsä meidän illanistujaispaikkana vallan mainiosti! Kyseessä oli siis Suomi-Saksa-Ranska -taco-bileet, joihin meitä osallistui yhteensä 12. Yhessä silputtiin sipulit, pilkottiin kurkut ja tomaatit, suikaloitiin salaatit ja paistettiin jauhelihat... Jonka jälkeen herkuteltiin ja juteltiin kahen pöydän ääressä melkein yhteentoista saakka. Aivan parasta!
Viimeistään taco-iltama poisti mun aivoista sen pienoisen tenttijännityksen, jos sitä nyt ylipäätään edes oli olemassa, ja tänä aamuna heräsin tikkana ylös 07:20 suuntana Viktoriagatan 30 ja tenttisali. Eiköhän se ihan hyvin menny, siihen voidaan palailla sitten myöhemmin. Mutta nyt se on OHI, ja seuraavasta tentistä ei tietoakaan! JIPPIIIIII! :) Tenttitilaisuus oli muuten sinänsä aika hauska, vähän erilainen ku kotona: samassa salissa oli tekemässä samaan aikaan reilut sata henkeä kolmea täysin eri aineen tenttiä (ykski oli joku Chalmersin matikantentti?!). Jokaista tenttiä vastasi joku väri, ja salissa piti mennä sitten istumaan sellaiselle paikalle, johon oli asetettu oman tentin värinen merkki. Tentti kesti neljä tuntia, joista ensimmäisen ja viimeisen aikana ei saanu käydä vessassa tai tupakalla(!!!). Tentistä sai kuitenkin lähteä kun 40 minsaa oli kulunu. Mä olin valmis jossain reilussa kolmessa tunnissa, jes!
Söin just niinkin ravitsevaa ja muutenkin mahtavaa ruokaa kun nuudeleita (yh), kun ruokakaappi kolisee tyhjyyttään. Myös pyykkikori alkaa pursuta täytenä, ja muutenkin koti osoittaa mulle epätavallista epäjärjestystä ja siivoamattomuutta... Siis kaikki johtuu siitä, että en oo muuta parina viime päivänä tehny kun lukenu. Joten nyt on aika tarttua mopin varteen taasen! Ja mennä kauppaan! Ja ihan ensiksi meen varaamaan pyykkivuoron huomiselle aamulle! Kyllä!!! :)
maanantai 22. syyskuuta 2008
Lukutoukkana
Tänään oli kaunis ja kuulas syyspäivä, josta minä nautin lähinnä Centralbiblioteketin kirjaston kellarin ikkunan läpi. Olin siis koko päivän lukemassa kirjastossa keskiviikon tenttiin - ja huomiselle jäi vielä ihan riittämiin myös luettavaa, joten sulkeiset jatkuu heti aamusta. Miten ahkera mä oonkaan! :)
Nyt ajattelin mennä nukkumaan, kerrankin näin ajoissa eli ennen yhtätoista, mutta noin kaks minuuttia sitten joku vasemman seinän puolella asuvista naapureista (viereisessä rapussa, ei kukaan mun rappulaisista) alko popittaa jotain ihanaa teknoa noin kahensadan desibelin volyymillä. Joten katellaan mitä siitä nukkumisesta tulee.. Pitää varmaan mennä bileisiin mukaan jos ei saa nukuttua, hahaha!
Aion kuitenkin yrittää, korvatulpat auttaa kyllä. So long!
Nyt ajattelin mennä nukkumaan, kerrankin näin ajoissa eli ennen yhtätoista, mutta noin kaks minuuttia sitten joku vasemman seinän puolella asuvista naapureista (viereisessä rapussa, ei kukaan mun rappulaisista) alko popittaa jotain ihanaa teknoa noin kahensadan desibelin volyymillä. Joten katellaan mitä siitä nukkumisesta tulee.. Pitää varmaan mennä bileisiin mukaan jos ei saa nukuttua, hahaha!
Aion kuitenkin yrittää, korvatulpat auttaa kyllä. So long!
sunnuntai 21. syyskuuta 2008
Liseberg är bäst!
Eilen illalla meillä oli Sannalla superhauskat keittiöbileet, joihin osallistuivat minä, Sanna, Salla, Alex, Jaana (Sannan saksalainen seinänaapuri), Anna ja Annan suomalainen ystäväpariskunta. Myös Hemmo, Toni ja Tonin kaverit Akut liittyi seuraan vähäksi aikaa bileiden lopussa. Pelailtiin erilaisia pelejä (enimmäkseen korteilla ja enimmäkseen juomapelejä :), ja tehtiin dippivihanneksia ja poppareita. Alex myös vakuutti meidät kaikki pettämättömillä baarimikon taidoillaan, hih hii... Siitä ilta jatkui luontevasti CO:hon, jossa oli eilen tosi paljon sakkia ja just hauska meno, ja sieltä alkuperäisen suunnitelman mukaan keskustaan, Sticky Fingersiin. Stikkari oli ihan loistava paikka, jossa oli kolmessa kerroksessa jokaisessa erilaista musaa! Oli aivan superkivaa!!! (Ja on luksusta, että ratikalla pääsee läpi yön kotiin!)
Anna, Sanna ja Alex 348:n eli Sannan talon keittöbileissä!
Jaana (GER), mä ja Salla :)
The original Vandrarhem Gang S&S&L!!!
Ryhmäfoto Sannalla ennen Sticky Fingersiin siirtymistä... CHEESE!
Tänään olikin sitten vuorossa todellista spesiaalikivaa, nimittäin Lisebergin valloitus, koska meille opiskelijoille oli sinne koko viikonlopun ajan ilmainen sisäänpääsy! Mä olin siitä paikasta aivan onnessani, se oli just niin ihana kuin ruotsalainen huvipuisto nyt ylipäätään voi olla! Niin kauniit ja hyvinhoidetut viheralueet ja kukkaistutukset, pikkuiset puiset kaupat ja puodit kuin piparkakkutaloja tai nukkekoteja, ja kaiken kruunasi tänään aivan ihana sää! Oli ihanan lämmin ja tyyni syyspäivä, taivas suurimmalta osin sininen ja tunnelma silti sopivasti syksyinen. Täydellistä!
Lisebergin valloittavia pikkupuoteja + Anna, Salla, Anton ja Sanna.
Meitä oli hurvittelemassa mun lisäkseni Salla ja Sanna (tietty :) sekä Anna ja Anton, joista mä ja Anton oltiin ehdottomasti huimapäisimmät. Alex ei koskaan päässy huvipuistoon saakka, liekö ehkä eilisellä illalla ollut osuutta asiaan, hihi :) Me käytiin melkein kaikissa laitteissa, ja suuressa osassa siis vaan me kaks Antonin kanssa! Mutta täytyy myöntää, että jopa mulla vähän jalat tutisi Höjdskräcken-nimisen laitteen jälkeen. Se oli oikeasti TODELLA shokeeraava! Sen sijaan muun muassa Balder, Kanonen ja Spinrock saa multa erittäin korkeat tunnustukset, ne oli kertakaikkiaan ihania!
Anton ajaa Lisebergsbanan -vuoristoradassa!
Spinrock!!! Siellä me mennään Antonin kanssa...
Uppskjutet eli sama ku Lintsin raketti :)
Tornadokin oli just jees!
S & S Pariserhjuletissa maisemia ihailemassa.
Tältä näyttää Korsvägen korkealta käsin...
...ja tältä maisema kotiin päin :) Vasemmalla "ylhäällä" mun Olofshöjd!
Meidän piti valloittaa Liseberg, mutta siinä kävikin nyt niin että Liseberg valloitti paikan mun sydämestä, lähtemättömästi!
Vitsi mikä loistokas viikonloppu takana taas! Huomenna palaan säntillisesti ruotuun ja tenttikirjojen ääreen, jotta keskiviikon tentissä pääsen loistamaan (sen loistamisen kun näkis ;)...
Ja nyt nukkumaan. Söta drömmar!
Tänään olikin sitten vuorossa todellista spesiaalikivaa, nimittäin Lisebergin valloitus, koska meille opiskelijoille oli sinne koko viikonlopun ajan ilmainen sisäänpääsy! Mä olin siitä paikasta aivan onnessani, se oli just niin ihana kuin ruotsalainen huvipuisto nyt ylipäätään voi olla! Niin kauniit ja hyvinhoidetut viheralueet ja kukkaistutukset, pikkuiset puiset kaupat ja puodit kuin piparkakkutaloja tai nukkekoteja, ja kaiken kruunasi tänään aivan ihana sää! Oli ihanan lämmin ja tyyni syyspäivä, taivas suurimmalta osin sininen ja tunnelma silti sopivasti syksyinen. Täydellistä!
Meitä oli hurvittelemassa mun lisäkseni Salla ja Sanna (tietty :) sekä Anna ja Anton, joista mä ja Anton oltiin ehdottomasti huimapäisimmät. Alex ei koskaan päässy huvipuistoon saakka, liekö ehkä eilisellä illalla ollut osuutta asiaan, hihi :) Me käytiin melkein kaikissa laitteissa, ja suuressa osassa siis vaan me kaks Antonin kanssa! Mutta täytyy myöntää, että jopa mulla vähän jalat tutisi Höjdskräcken-nimisen laitteen jälkeen. Se oli oikeasti TODELLA shokeeraava! Sen sijaan muun muassa Balder, Kanonen ja Spinrock saa multa erittäin korkeat tunnustukset, ne oli kertakaikkiaan ihania!
Meidän piti valloittaa Liseberg, mutta siinä kävikin nyt niin että Liseberg valloitti paikan mun sydämestä, lähtemättömästi!
Vitsi mikä loistokas viikonloppu takana taas! Huomenna palaan säntillisesti ruotuun ja tenttikirjojen ääreen, jotta keskiviikon tentissä pääsen loistamaan (sen loistamisen kun näkis ;)...
Ja nyt nukkumaan. Söta drömmar!
lauantai 20. syyskuuta 2008
Aurinkolauantai
Täällä tuntuu tulevan aivan loistavat viikonloppukelit! Tänä aamuna kun heräsin, aurinko jo paisteli täydellä voimalla, eli ei muuta kuin ylös, ulos ja lenkille. Pienestä syysviileydestä huolimatta häikäisy oli kova, ja aurinkolasit olis siinä juostessa tullu tosi tarpeeseen... Toivotaan, että huomisellekin riittää vielä paistetta, koska meillä on LISEBERG-päivä! :)
Eilen tehtiin Sannan ja Sallan kannsa jotakin todella siistiä, nimittäin oltiin kierroksella Göteborgsoperanin kulissien takana. Vuonna 1994 valmistunut oopperatalo sijaitsee aivan Göta-joen sataman suulla, joten näkoalat talon sisäpuolelta yli veden on aivan mahtavat. Koko rakennus on ulkomuodoltaankin jotenkin laivamainen, ja mun mielestä erittäin tyylikäs.
Göteborgsoperan
Esittelykierroksella sisällä oli ihanaa - mä oon aina nauttinut kotonakin siitä tunnelmasta, joka Oopperassa on, ja nyt sitä taianomaista maailmaa pääsi tarkastelemaan ja ihmettelemään vielä askelen lähempää. Olin ihan fiiliksissä erityisesti lavasteverstaasta, puku- ja peruukkivarastoista ja balettitanssijoiden käytävästä, jossa tanssijoiden pukkarit ja maski- ja kampaushuoneet oli vieri vieressä. Oopperan suuri näyttämö oli myös upea, aika samanlainen kuin Helsingissäkin. Tuli sellainen olo, että pitää ehdottomasti päästä nauttimaan Oopperaillasta täällä olon aikana, kun pelkät puitteetkin vaikuttaa niin lupaavilta. Ja itse asiassa saatiinkin vierailun yhteydessä alennusliput Mozartin Requiem-balettiin, joka tulee ensi-iltaan tänään! Sitä olis kyllä upeeta mennä kattomaan!
Jag älskar Göteborgsoperan!!!
Ooppera-visiitin jälkeen mentiin After workkiin Vasastadeniin, Smaka-nimiseen paikkaan Sannan Buddy-ryhmän siivellä. Paikka oli ihan jees, 36 kruunulla sai juoman ja noutopöydästä sapuskaa: juustoja, mäti- ja kalaleipiä, silliä, kananmunaa, retiisejä, lihapullia... Mutta muiden kokemusten perusteella tää paikka ei rankingissa kuitenkaan yltänyt lähimainkaan kärkeen tarjoiluissaan. Ens kerralla kokeillaan taas jotain uutta paikkaa. Mut kyllä tää After work -konsepti on ihan mainio: voi kuvitella, että työssäkäyvistä nuorista aikuisista (ja vanhemmistakin) on just nastaa duunin jälkeen mennä vähän istuskelemaan ja chillailemaan ystävien kanssa lasilliselle, ja saada samaan syssyyn hyvää syötävääkin!
Illalla oltiin totta kai Sannan kanssa vielä CO:ssa hengailemassa, ja tällä kertaa ajauduttiin saksalaisen Hendrikin ja tsekkiläisen Jirkan kanssa keskusteluun -ylläri- kielistä. Oli hauskaa, CO oli jopa aika lailla täynnä :)
Nyt on lauantai ja (lukemista lukuunottamatta) suunnitelmat kaikelle avoinna. Jippiiii! :)
Eilen tehtiin Sannan ja Sallan kannsa jotakin todella siistiä, nimittäin oltiin kierroksella Göteborgsoperanin kulissien takana. Vuonna 1994 valmistunut oopperatalo sijaitsee aivan Göta-joen sataman suulla, joten näkoalat talon sisäpuolelta yli veden on aivan mahtavat. Koko rakennus on ulkomuodoltaankin jotenkin laivamainen, ja mun mielestä erittäin tyylikäs.
Esittelykierroksella sisällä oli ihanaa - mä oon aina nauttinut kotonakin siitä tunnelmasta, joka Oopperassa on, ja nyt sitä taianomaista maailmaa pääsi tarkastelemaan ja ihmettelemään vielä askelen lähempää. Olin ihan fiiliksissä erityisesti lavasteverstaasta, puku- ja peruukkivarastoista ja balettitanssijoiden käytävästä, jossa tanssijoiden pukkarit ja maski- ja kampaushuoneet oli vieri vieressä. Oopperan suuri näyttämö oli myös upea, aika samanlainen kuin Helsingissäkin. Tuli sellainen olo, että pitää ehdottomasti päästä nauttimaan Oopperaillasta täällä olon aikana, kun pelkät puitteetkin vaikuttaa niin lupaavilta. Ja itse asiassa saatiinkin vierailun yhteydessä alennusliput Mozartin Requiem-balettiin, joka tulee ensi-iltaan tänään! Sitä olis kyllä upeeta mennä kattomaan!
Ooppera-visiitin jälkeen mentiin After workkiin Vasastadeniin, Smaka-nimiseen paikkaan Sannan Buddy-ryhmän siivellä. Paikka oli ihan jees, 36 kruunulla sai juoman ja noutopöydästä sapuskaa: juustoja, mäti- ja kalaleipiä, silliä, kananmunaa, retiisejä, lihapullia... Mutta muiden kokemusten perusteella tää paikka ei rankingissa kuitenkaan yltänyt lähimainkaan kärkeen tarjoiluissaan. Ens kerralla kokeillaan taas jotain uutta paikkaa. Mut kyllä tää After work -konsepti on ihan mainio: voi kuvitella, että työssäkäyvistä nuorista aikuisista (ja vanhemmistakin) on just nastaa duunin jälkeen mennä vähän istuskelemaan ja chillailemaan ystävien kanssa lasilliselle, ja saada samaan syssyyn hyvää syötävääkin!
Illalla oltiin totta kai Sannan kanssa vielä CO:ssa hengailemassa, ja tällä kertaa ajauduttiin saksalaisen Hendrikin ja tsekkiläisen Jirkan kanssa keskusteluun -ylläri- kielistä. Oli hauskaa, CO oli jopa aika lailla täynnä :)
Nyt on lauantai ja (lukemista lukuunottamatta) suunnitelmat kaikelle avoinna. Jippiiii! :)
perjantai 19. syyskuuta 2008
Kick off!
Mun pitäisi paraikaa ehdottoman tiiviisti tankata oppia kirjoista ensi keskiviikon tenttiä varten, mutta ajattelinpa kirjoitella vähän kuulumisia tänne blogiin... :)
Eilen oli hauska ilta! Yliopisto ja Chalmers yhdessä Göteborgin kaupungin ja ylioppilaskuntien kanssa järjestää joka syksy uusille yliopisto-opiskelijoille (joihin siis myös meidät vaihtarit kategorisoidaan) mahtavan starttitapahtumapaketin, joka tänä vuonna kantaa nimeä Student '08. Siihen sisältyy mielettömästi loistavia etuuksia ja edullisia tapahtumia opiskelijoille syys-marraskuun aikana, ja koko homman aloitti tietysti mittavat aloitusbileet eli KICK OFF (vähän niin ku Uusien ilta kotona Helsingin yliopistolla)! Nää bileet pidettiin eilen Göteborgin yhessä suosituimmista rafla-yökerhoista, Trädgår'nissa. Se oli ihan valtava ja tosi hieno paikka - ei mikään ihme, että tän kaupungin nuoret aikuiset tykkää käydä tuulettumassa just siellä. Etenkin kesäaikaan Trädgår'n on varmasti ihana, koska siihen kuuluu myös iso, katettu terassi.
Eilen kuitenkin Trädgår'nin valtasi uusien opiskelijoiden massa. Tarjolla oli vähän ruokaa ja juomaa, ja koko illan ajan ulko- ja sisälavalla soitti ihan kelpo bändejä (mm. Caesars, Florence Valentin ja Looptroop Rockers!). Meininki oli ihan mahtava, ja oli just hauska päästä juttusille taas monien uusien tuttavuuksien kanssa! Meijän perusporukka (Suomi-Saksa-Ranska) oli paikalla ainakin kymmeneen, jonka jälkeen lähdettiin vielä kotikulmille eli CO:hon vähän istuskelemaan. Kerrassaan mainio avaus Student '08 -paketille!
Kaisu, Niina, Salla & Sanna Trädgår'nin terassilla
Islantilaiset Ásdís, Lilja ja meitsi!
Caesars Trädgår'nin sisälavalla. Sali oli tupaten täynnä kuulijoita!
Sanna ja mä CO:ssa "virallisilla" "jatkoilla"...
Simon (SWE) ja Toni, iloiset Café Olofin kantikset!
Nyt jatkan lukemista, man ska vara flitig för att klara sig i tentamen då :)
Eilen oli hauska ilta! Yliopisto ja Chalmers yhdessä Göteborgin kaupungin ja ylioppilaskuntien kanssa järjestää joka syksy uusille yliopisto-opiskelijoille (joihin siis myös meidät vaihtarit kategorisoidaan) mahtavan starttitapahtumapaketin, joka tänä vuonna kantaa nimeä Student '08. Siihen sisältyy mielettömästi loistavia etuuksia ja edullisia tapahtumia opiskelijoille syys-marraskuun aikana, ja koko homman aloitti tietysti mittavat aloitusbileet eli KICK OFF (vähän niin ku Uusien ilta kotona Helsingin yliopistolla)! Nää bileet pidettiin eilen Göteborgin yhessä suosituimmista rafla-yökerhoista, Trädgår'nissa. Se oli ihan valtava ja tosi hieno paikka - ei mikään ihme, että tän kaupungin nuoret aikuiset tykkää käydä tuulettumassa just siellä. Etenkin kesäaikaan Trädgår'n on varmasti ihana, koska siihen kuuluu myös iso, katettu terassi.
Eilen kuitenkin Trädgår'nin valtasi uusien opiskelijoiden massa. Tarjolla oli vähän ruokaa ja juomaa, ja koko illan ajan ulko- ja sisälavalla soitti ihan kelpo bändejä (mm. Caesars, Florence Valentin ja Looptroop Rockers!). Meininki oli ihan mahtava, ja oli just hauska päästä juttusille taas monien uusien tuttavuuksien kanssa! Meijän perusporukka (Suomi-Saksa-Ranska) oli paikalla ainakin kymmeneen, jonka jälkeen lähdettiin vielä kotikulmille eli CO:hon vähän istuskelemaan. Kerrassaan mainio avaus Student '08 -paketille!
Nyt jatkan lukemista, man ska vara flitig för att klara sig i tentamen då :)
keskiviikko 17. syyskuuta 2008
Todistusaineistoa syyskuulta
Päivät kuluu!
Voi että kymmenen päivää onkin mennyt ohitse kuin huomaamatta! Mitähän se mun ruotsalaiselämästä kertoo... No, ainakin ehkä sen verran, että hauskaa on ja paljon on kaikkea mielekästä tehtävää ja koettavaa :) Yritän nyt kirjata ylös juttuja viimeisiltä kymmeneltä päivältä - katsotaan millainen romaani tästä tulee!
Maanantaina 8.9. heräsin aikaan, joka pitäisi kieltää lailla, sillä paikalle oli tulossa maalari maalaamaan mun seinät, enkä halunnu herätä siihen kun oveen koputetaan. Olin aamupäivän evakossa Sannalla, iltapäivä kuivuttiin kumpainenkin omilla luennoillamme, ja sen jälkeen me lähdettiin kaksin suunnistamaan kohti Göteborgin ihanaa saaristoa ja Brännön saarta, jossa oli vaihtareiden retki. Blondeja kun näköjään ollaan, ei melko selkeistä ohjeista huolimatta osattu sitten jäädä oikealla saarella/oikeassa satamassa pois, vaan huomattiin vajaan tunnin mukavan laivamatkan ja meri-ilman haistelun jälkeen, että paatti puksuttaa hyvässä myötätuulessa kohti lähtösatamaa eli Saltholmenia. Ensi kerralla me jo osataan... :) Seinistä mun kämpässä tuli oikein hienot, ja tupakansavu tuntuu nyt lähteneen iäksi pois. Maalausoperaation jälkeisen siivouksen jälkeen Uppstigenin pikku kämppä alkoi siis vihdoin tuntua jo kodilta.
Tiistaina 9.9. oli kokonaista kaksi luentoa, joista toinen oli pienryhmä, ja siellä keskusteltiin mielenkiintoisesta aiheesta: omasta lukemisen ja kirjoittamisen oppimisesta. Päästiin koko ryhmä kunnolla nostalgisoimaan, kun kaikki kertoili omia muistojaan ja mitä hauskimpia kommelluksia ekoista luku- tai kirjoituskokemuksista.
Tänä päivänä mun status myös ainakin meidän suomalaisten vaihtarien keskuudessa kohosi lähes pilviin (heh heh) sen ansiosta, että Stignils-elektroniikkaliikkeen lähetti roudasi mulle mun vuokraaman TELKKARIN (isolla 14" näytöllä), ja asensi sen täysin katseluvalmiiksi. 15 kanavaa ja Ruotsin Idol, Ensammamma söker, Singelmammor, Sex and the City ja kaikki muut mun seinien sisällä... Ja kohtuullisella hinnalla 85kr/kk. Jee! Veikkaanpa, että mun luona vietetään vielä monet hauskat ja ikimuistettavat leffa- ja teeveenkatseluiltamat tän vuoden aikana!
Keskiviikko 10.9. oli mulla taas kerran pyykkipäivä koulun jälkeen. Meinasin kokea samanlaisia kauhunhetkiä kuin Jessica aiemmin, kun jo hetken luulin, että mun vastapestyt pyykit jäi lukkojen taakse pesutupaan. Mutta ei sittenkään onneksi! Ilta toi tullessaan Handelsin bileet, joihin lähdettiin viiden Suomi-neidon porukalla (mä, Salla, Sanna, Jessica ja Tiina). Alkuhengailu tapahtui luonnollisesti meijän kantiksessa eli CO:ssa, mutta illan viralliset kekkerit oli siis Handelsin studenkårin järkkäämät. Ja ihan rehellisesti ja äärettömän kätevästi nää bileet tosiaan pidettiin koulun tiloissa olevassa pesunkestävässä baarissa! (Myös muuten Chalmersin järkkäämät Pub Crawl -bileet aikanaan oli fyysisesti ihan Chalmersilla, eli koululla - miksei tätä konseptia oo Suomessa!!!). Meno Handelsilla oli aivan mainio, paikalla sikkenä vaihtareita, musa kovalla ja siideri kohtuuhalpaa! Rock on!
...Ja torstaina 11.9. heti aamusta klo 9 ahkerana luennolle... :) Päivän kaks luentoa meni kuin siivillä, ja illalla jätin ensi kertaa Olofshöjdin taakse ja lähdin käymään ensivisiitillä Suomessa, Eliaksen ristiäisjuhlia varten! Vanha kunnon Elukka haki mut myöhään illalla lentokentältä ja kyyditsi kotiin, ja kaikki oli tasan niin ku kolme viikkoa takaperin. Vad härligt!
Perjantai-tiistai (12.9.-16.9.) Suomessa oli ystävien tapaamisen aikaa! Oli mahtavaa nähdä kaikki tärkeimmät tyypit! Perjantaina käväisin Siskon 25-vuotissynttäreitä juhlimassa, ja myös lauantaina oltiin Jonnan kanssa Sannan synttäri-tupareissa sen uudessa Larun-kodissa. Sunnuntaina oli tietysti matkan kohokohta: ihana, hellyyttävä ja suloinen Elias Akselin kastejuhla Seilimäessä <3. Erityisen ihanaa oli tavata taas pikku kultanen eli Iida... Pikavisiittini aikana ehdin myös käväistä IKEAssa (en ookaan viime aikoina tarpeeksi usein käynyt, hahaha) ja vohkia Helsingin yliopiston kirjastosta lainaan pari ratkaisevaa teosta, joita en täältä ole millään saanut käsiini. Aivan bueno!
MUTTA: täytyy sanoa, että kylläpä oli mukava palata takaisin tänne Göteborgin-kotiinkin!!! Oli kiva kävellä syksyltä tuoksuvassa tiistai-illassa matkalaukun kanssa bussipysäkiltä kotiin päin, kun seuraan liittyi heti pari tuttua saksalaispoikaa, jotka oli tulossa ruotsinkurssiltaan keskustasta :) Ja omenat Utlandagatanilla oli ihan kypsän punasia, ja kun pääsin kotiin, vedin verhot ikkunoiden eteen ja keitin teetä ja söin korppuja. Oli hauska syyskuuolo!
Ja tänään, 17.9., alkoi lukusulkeiset, kun havahduin todellisuuteen ja siihen, että mun toisen kurssin tärkeä tentti häämöttää ensi keskiviikossa. HJÄLP! No, kyllä tässä selvitään- Peppi Pitkätossukin selvis vaikka mistä! :)
Maanantaina 8.9. heräsin aikaan, joka pitäisi kieltää lailla, sillä paikalle oli tulossa maalari maalaamaan mun seinät, enkä halunnu herätä siihen kun oveen koputetaan. Olin aamupäivän evakossa Sannalla, iltapäivä kuivuttiin kumpainenkin omilla luennoillamme, ja sen jälkeen me lähdettiin kaksin suunnistamaan kohti Göteborgin ihanaa saaristoa ja Brännön saarta, jossa oli vaihtareiden retki. Blondeja kun näköjään ollaan, ei melko selkeistä ohjeista huolimatta osattu sitten jäädä oikealla saarella/oikeassa satamassa pois, vaan huomattiin vajaan tunnin mukavan laivamatkan ja meri-ilman haistelun jälkeen, että paatti puksuttaa hyvässä myötätuulessa kohti lähtösatamaa eli Saltholmenia. Ensi kerralla me jo osataan... :) Seinistä mun kämpässä tuli oikein hienot, ja tupakansavu tuntuu nyt lähteneen iäksi pois. Maalausoperaation jälkeisen siivouksen jälkeen Uppstigenin pikku kämppä alkoi siis vihdoin tuntua jo kodilta.
Tiistaina 9.9. oli kokonaista kaksi luentoa, joista toinen oli pienryhmä, ja siellä keskusteltiin mielenkiintoisesta aiheesta: omasta lukemisen ja kirjoittamisen oppimisesta. Päästiin koko ryhmä kunnolla nostalgisoimaan, kun kaikki kertoili omia muistojaan ja mitä hauskimpia kommelluksia ekoista luku- tai kirjoituskokemuksista.
Tänä päivänä mun status myös ainakin meidän suomalaisten vaihtarien keskuudessa kohosi lähes pilviin (heh heh) sen ansiosta, että Stignils-elektroniikkaliikkeen lähetti roudasi mulle mun vuokraaman TELKKARIN (isolla 14" näytöllä), ja asensi sen täysin katseluvalmiiksi. 15 kanavaa ja Ruotsin Idol, Ensammamma söker, Singelmammor, Sex and the City ja kaikki muut mun seinien sisällä... Ja kohtuullisella hinnalla 85kr/kk. Jee! Veikkaanpa, että mun luona vietetään vielä monet hauskat ja ikimuistettavat leffa- ja teeveenkatseluiltamat tän vuoden aikana!
Keskiviikko 10.9. oli mulla taas kerran pyykkipäivä koulun jälkeen. Meinasin kokea samanlaisia kauhunhetkiä kuin Jessica aiemmin, kun jo hetken luulin, että mun vastapestyt pyykit jäi lukkojen taakse pesutupaan. Mutta ei sittenkään onneksi! Ilta toi tullessaan Handelsin bileet, joihin lähdettiin viiden Suomi-neidon porukalla (mä, Salla, Sanna, Jessica ja Tiina). Alkuhengailu tapahtui luonnollisesti meijän kantiksessa eli CO:ssa, mutta illan viralliset kekkerit oli siis Handelsin studenkårin järkkäämät. Ja ihan rehellisesti ja äärettömän kätevästi nää bileet tosiaan pidettiin koulun tiloissa olevassa pesunkestävässä baarissa! (Myös muuten Chalmersin järkkäämät Pub Crawl -bileet aikanaan oli fyysisesti ihan Chalmersilla, eli koululla - miksei tätä konseptia oo Suomessa!!!). Meno Handelsilla oli aivan mainio, paikalla sikkenä vaihtareita, musa kovalla ja siideri kohtuuhalpaa! Rock on!
...Ja torstaina 11.9. heti aamusta klo 9 ahkerana luennolle... :) Päivän kaks luentoa meni kuin siivillä, ja illalla jätin ensi kertaa Olofshöjdin taakse ja lähdin käymään ensivisiitillä Suomessa, Eliaksen ristiäisjuhlia varten! Vanha kunnon Elukka haki mut myöhään illalla lentokentältä ja kyyditsi kotiin, ja kaikki oli tasan niin ku kolme viikkoa takaperin. Vad härligt!
Perjantai-tiistai (12.9.-16.9.) Suomessa oli ystävien tapaamisen aikaa! Oli mahtavaa nähdä kaikki tärkeimmät tyypit! Perjantaina käväisin Siskon 25-vuotissynttäreitä juhlimassa, ja myös lauantaina oltiin Jonnan kanssa Sannan synttäri-tupareissa sen uudessa Larun-kodissa. Sunnuntaina oli tietysti matkan kohokohta: ihana, hellyyttävä ja suloinen Elias Akselin kastejuhla Seilimäessä <3. Erityisen ihanaa oli tavata taas pikku kultanen eli Iida... Pikavisiittini aikana ehdin myös käväistä IKEAssa (en ookaan viime aikoina tarpeeksi usein käynyt, hahaha) ja vohkia Helsingin yliopiston kirjastosta lainaan pari ratkaisevaa teosta, joita en täältä ole millään saanut käsiini. Aivan bueno!
MUTTA: täytyy sanoa, että kylläpä oli mukava palata takaisin tänne Göteborgin-kotiinkin!!! Oli kiva kävellä syksyltä tuoksuvassa tiistai-illassa matkalaukun kanssa bussipysäkiltä kotiin päin, kun seuraan liittyi heti pari tuttua saksalaispoikaa, jotka oli tulossa ruotsinkurssiltaan keskustasta :) Ja omenat Utlandagatanilla oli ihan kypsän punasia, ja kun pääsin kotiin, vedin verhot ikkunoiden eteen ja keitin teetä ja söin korppuja. Oli hauska syyskuuolo!
Ja tänään, 17.9., alkoi lukusulkeiset, kun havahduin todellisuuteen ja siihen, että mun toisen kurssin tärkeä tentti häämöttää ensi keskiviikossa. HJÄLP! No, kyllä tässä selvitään- Peppi Pitkätossukin selvis vaikka mistä! :)
sunnuntai 7. syyskuuta 2008
Sunnuntailöhöily
Tänään mä oon kyllä viettäny pyhäpäivää niin perinteisesti kuin vain ikinä voi, eli tekemättä kertakaikkiaan yhtään mitään: en oo oikeasti saanut aikaan mitään ruoan lämmittämistä ja sängyn petaamista suurellisempaa :) Mutta välillä näitäkin päiviä pitää saada olla!
Ensimmäinen kouluviikko hurahti vauhdilla ohi, vaikka luentoja oli lähes natsitahdilla, eli kuutena päivänä seitsemästä. Molemmat kurssit vaikuttaa hyviltä ja kivoilta (sitä kolmatta kurssia en nyt sitten mitä ilmeisimmin ota), ja erityisesti läs- och skrivinlärning för lärare on todellinen tehopaketti mulle, sillä mä oon siellä ainut ei-ruotsalainen. Luennoilla on siis oltava messissä täysin omin rahkein, ilman yhteissuomalaista kuiskintapohdiskelua muiden vaihtarien kanssa! Mutta ei hätää, ainakin toistaiseksi tuntuu että pysyn kärryillä mainiosti, koska termistö ja aihepiirit on niin tuttuja omilta aiemmilta kursseilta. Jee!!! Toisella kurssilla, nordenkunskapissa, asiat onkin sitten toisin - siellä kurssin osallistujista varmaan melkein puolella on jokin muu äidinkieli kuin ruotsi. Meitä suomalaisiakin on siellä ainakin 7, myös Salla ja Sanna. On kivaa että meillä on edes toinen kurssi sama. Ja myös Alex, pesunkestävänä Suomi-fanina, on totta kai mukana kurssilla. Meille tulee siellä varmaan superhauskaa! Ainut huono puoli on, että tän jälkimmäisen kurssin luennot on lauantaisin klo 9-14. Muut on kysyny meiltä ollaanko me hulluja, kun ollaan otettu sellainen kurssi, mutta eiköhän me siitä selvitä :) Ei sitä onneks ihan joka lauantai ole...
Tähän viikonloppuun on mahtunu vaikka mitä hauskuuksia! Perjantaina oltiin hengaamassa Café Olofissa eli kavereiden kesken CO:ssa aika isolla porukalla: mä, Salla, Sanna, Jessica, Susanne, Niina, Toni ja Kaisu. Ihan hirvittävän myöhään ei kuitenkaan oltu, koska meistä suurella osallahan oli se luento sitten lauantaiaamuna ;) Kaikki aisanomaiset ilmestyivät täysin moitteetta paikalle, osa enemmän ja osa vain hieman vähemmän levänneinä...
Koko luennon ajan satoi melkein kaatamalla, ja me luultiin jo, että päivän kohokohta eli Göteborg City Challenge menee myttyyn. Pilvet kuiteknin väistyivät kuin ihmeen kaupalla, ja puoli kolmen maissa jo paisteli vähän aurinkokin! Göteborg City Challenge saattoi siis alkaa!
Idea oli se, että me vaihtarit jakauduttiin ryhmiin kiertämään kaupunkia löytääksemme neljä tehtävärastia. Evästykseksi matkaan kukin ryhmä sai kartan, kiiltäväkuorisen omenan ja kovaksi keitetyn kananmunan. Nämä kaksi viimemainittua oli tarkoitus matkan aikana (2½ tuntia) tarkoitus vaihtokaupalla tai muilla konsteilla loihtia joksikin hitusen mielenkiintoisemmaksi kuin omena ja muna. Vain varastamien ja ostaminen oli kiellettyä, muuten ei mielikuvitukselle asetettu mitään rajoja. Meidän ryhmä koostui kolmesta suomalaisesta ja yhdestä islantilaisesta neidistä sekä neljästä saksalaisesta nuoresta miehestä (uusia tuttavuuksia kaikki). Patikointoi ympäri kaupunkia kävi melkein kuntoilusta, koska aika oli rajallinen ja etäisyydet jopa melko pitkiä, etenkin Slottskogsparkenissa sijainneelle rastille... Kertaakaan ei eksytty, ja rasteilla esitettyihin kinkkisiin Ruotsia ja Göteborgia käsitelleisiin kysymyksiinkin osattiin intellektuelleina humanisteina tietysti vastata erinomaisesti. Myös kaupankäynti omenalla ja munalla sujui ihan kunniallisesti, sen lisäksi että se oli todella hauskaa: meidän lopulliset kaupankäynnin tulokset oli Stieg Larssonin rikosromaani ja elektroninen kaukosäädin "jollekin, jota et halua tietää", kuten asia meille esitettiin... :) Katkeraa vain oli, että voittoa meille ei tullut. Mutta täytyy kyllä nostaa hattua voittajaryhmän kaupankäynnin lopputulokselle, joka oli SOHVA!!!! Kyllä sitä munalla ja omenalla siis ihan keskivertopitkälle pääsee, hihii! Ja epäilemättä ryhmä koostui pääosin joistain todella näppäristä kaupan alan taitajista!
Illalla lähdettiin ensi kertaa virallisesti ULOS täällä Göteborigssa. Mentiin Niinan, Kaisun, Sallan ja Sannan kanssa yhteen Avenyn lukuisista yökerhoista, Bryggerietiin. Oli ihan mielettömän hauskaa, tanssittiin varmaan puoltoista tuntia putkeen kaikkia mahtavia biisejä joita dj soitti!!! :) Kotiin lähdettiin kolmen maissa. Toivoteltiin jo Sannan kanssa toisillemme hyvää yötä Olofshöjdin muurien sisäpuolelle päästyämme, mutta sitten siihen ilmestyi jostain inkkaripäähine päässä ja sotamaalaukset poskissa yks ruotsalainen Simon, joka myös asuu Olofshöjdissä. Se oli ollut joissain omissa bileissä, ja oli ulkoiluttamassa koiraansa. Tilanne oli valmis: kolme opiskelijaa ja bilefiilis - jatkothan siitä syntyi! Mentiin sitten siihen Sannalle vielä hengailemaan, me kolme ja koira. Hahaaa, oli kyllä yhdet maailman hullunkurisimmista jatkoista, mutta varsin hupaisat! Lähdettiin sitten Simonin kanssa sopivasti vähän ennen viittä omiin koteihimme, ja päästettiin bileiden emäntä eli Sanna vihdoin nukkumaan... Ja tänään heräsin makoisten yöunien jälkeen puoli yhdeltä kohtaamaan uuden päivän!
On kyllä ollut aivan mainio viikonloppu! Sanna tulee ihan just vielä pistäytymään, joten saadaan yhessä muistella meijän mainioita viikonlopun tempauksia :)
Ensimmäinen kouluviikko hurahti vauhdilla ohi, vaikka luentoja oli lähes natsitahdilla, eli kuutena päivänä seitsemästä. Molemmat kurssit vaikuttaa hyviltä ja kivoilta (sitä kolmatta kurssia en nyt sitten mitä ilmeisimmin ota), ja erityisesti läs- och skrivinlärning för lärare on todellinen tehopaketti mulle, sillä mä oon siellä ainut ei-ruotsalainen. Luennoilla on siis oltava messissä täysin omin rahkein, ilman yhteissuomalaista kuiskintapohdiskelua muiden vaihtarien kanssa! Mutta ei hätää, ainakin toistaiseksi tuntuu että pysyn kärryillä mainiosti, koska termistö ja aihepiirit on niin tuttuja omilta aiemmilta kursseilta. Jee!!! Toisella kurssilla, nordenkunskapissa, asiat onkin sitten toisin - siellä kurssin osallistujista varmaan melkein puolella on jokin muu äidinkieli kuin ruotsi. Meitä suomalaisiakin on siellä ainakin 7, myös Salla ja Sanna. On kivaa että meillä on edes toinen kurssi sama. Ja myös Alex, pesunkestävänä Suomi-fanina, on totta kai mukana kurssilla. Meille tulee siellä varmaan superhauskaa! Ainut huono puoli on, että tän jälkimmäisen kurssin luennot on lauantaisin klo 9-14. Muut on kysyny meiltä ollaanko me hulluja, kun ollaan otettu sellainen kurssi, mutta eiköhän me siitä selvitä :) Ei sitä onneks ihan joka lauantai ole...
Tähän viikonloppuun on mahtunu vaikka mitä hauskuuksia! Perjantaina oltiin hengaamassa Café Olofissa eli kavereiden kesken CO:ssa aika isolla porukalla: mä, Salla, Sanna, Jessica, Susanne, Niina, Toni ja Kaisu. Ihan hirvittävän myöhään ei kuitenkaan oltu, koska meistä suurella osallahan oli se luento sitten lauantaiaamuna ;) Kaikki aisanomaiset ilmestyivät täysin moitteetta paikalle, osa enemmän ja osa vain hieman vähemmän levänneinä...
Koko luennon ajan satoi melkein kaatamalla, ja me luultiin jo, että päivän kohokohta eli Göteborg City Challenge menee myttyyn. Pilvet kuiteknin väistyivät kuin ihmeen kaupalla, ja puoli kolmen maissa jo paisteli vähän aurinkokin! Göteborg City Challenge saattoi siis alkaa!
Idea oli se, että me vaihtarit jakauduttiin ryhmiin kiertämään kaupunkia löytääksemme neljä tehtävärastia. Evästykseksi matkaan kukin ryhmä sai kartan, kiiltäväkuorisen omenan ja kovaksi keitetyn kananmunan. Nämä kaksi viimemainittua oli tarkoitus matkan aikana (2½ tuntia) tarkoitus vaihtokaupalla tai muilla konsteilla loihtia joksikin hitusen mielenkiintoisemmaksi kuin omena ja muna. Vain varastamien ja ostaminen oli kiellettyä, muuten ei mielikuvitukselle asetettu mitään rajoja. Meidän ryhmä koostui kolmesta suomalaisesta ja yhdestä islantilaisesta neidistä sekä neljästä saksalaisesta nuoresta miehestä (uusia tuttavuuksia kaikki). Patikointoi ympäri kaupunkia kävi melkein kuntoilusta, koska aika oli rajallinen ja etäisyydet jopa melko pitkiä, etenkin Slottskogsparkenissa sijainneelle rastille... Kertaakaan ei eksytty, ja rasteilla esitettyihin kinkkisiin Ruotsia ja Göteborgia käsitelleisiin kysymyksiinkin osattiin intellektuelleina humanisteina tietysti vastata erinomaisesti. Myös kaupankäynti omenalla ja munalla sujui ihan kunniallisesti, sen lisäksi että se oli todella hauskaa: meidän lopulliset kaupankäynnin tulokset oli Stieg Larssonin rikosromaani ja elektroninen kaukosäädin "jollekin, jota et halua tietää", kuten asia meille esitettiin... :) Katkeraa vain oli, että voittoa meille ei tullut. Mutta täytyy kyllä nostaa hattua voittajaryhmän kaupankäynnin lopputulokselle, joka oli SOHVA!!!! Kyllä sitä munalla ja omenalla siis ihan keskivertopitkälle pääsee, hihii! Ja epäilemättä ryhmä koostui pääosin joistain todella näppäristä kaupan alan taitajista!
Illalla lähdettiin ensi kertaa virallisesti ULOS täällä Göteborigssa. Mentiin Niinan, Kaisun, Sallan ja Sannan kanssa yhteen Avenyn lukuisista yökerhoista, Bryggerietiin. Oli ihan mielettömän hauskaa, tanssittiin varmaan puoltoista tuntia putkeen kaikkia mahtavia biisejä joita dj soitti!!! :) Kotiin lähdettiin kolmen maissa. Toivoteltiin jo Sannan kanssa toisillemme hyvää yötä Olofshöjdin muurien sisäpuolelle päästyämme, mutta sitten siihen ilmestyi jostain inkkaripäähine päässä ja sotamaalaukset poskissa yks ruotsalainen Simon, joka myös asuu Olofshöjdissä. Se oli ollut joissain omissa bileissä, ja oli ulkoiluttamassa koiraansa. Tilanne oli valmis: kolme opiskelijaa ja bilefiilis - jatkothan siitä syntyi! Mentiin sitten siihen Sannalle vielä hengailemaan, me kolme ja koira. Hahaaa, oli kyllä yhdet maailman hullunkurisimmista jatkoista, mutta varsin hupaisat! Lähdettiin sitten Simonin kanssa sopivasti vähän ennen viittä omiin koteihimme, ja päästettiin bileiden emäntä eli Sanna vihdoin nukkumaan... Ja tänään heräsin makoisten yöunien jälkeen puoli yhdeltä kohtaamaan uuden päivän!
On kyllä ollut aivan mainio viikonloppu! Sanna tulee ihan just vielä pistäytymään, joten saadaan yhessä muistella meijän mainioita viikonlopun tempauksia :)
torstai 4. syyskuuta 2008
Oleellinen asia
Täällä oleskelun sisällöstä ehkä se oleellisin asia eli KOULU alkoi maanantaina, eli ihan samaan tapaan kun yliopistolla Suomessakin, syyskuun alussa. Meidän laitos, Insititutionen för svenska språket, vaikuttaa oikein mukavalta, ja aika samankaltaiselta kuin koti-Nordicakin: hitusen uinuvalta mutta hyvin kontrolloidulta, hiljaisen korrektilta ja ystävälliseltä. Ainakin meidät eksoottiset suomalaiset vaihtarit on otettu kerrassaan sydämellisesti vastaan.
Muuten systeemit yliopistolla on kyllä hieman erilaisia kuin kotona, ja kaikista eniten hämmästyttää kurssien lukumäärän vähyys per lukukausi per opiskelija. Mullakin on nyt syksyn aikana vain kaksi kurssia, Läs- och skrivinlärning för blivande lärare sekä Nordenkunskap. Molemmista kursseista saa 15 opintopistettä, eli yhteensä syksystä tulee mulle 30 pojoa, mikä on oikein hyvä suoritus. On mahdollista, että jos syksyn aikana käynnistyy vielä Fördjupning i svenska språket -niminen kurssi (7,5 opintopistettä), otan myös sen. Suomessa mulla on yleensä yhden lukukauden aikana helpostikin viisi-kuusi eri kurssia, joista ei välttämättä edes tule yhteensä ihan sitä kolmeakymmentä pistettä! Toisin sanoen tollaiset 15 pisteen kurssit tuntuu musta jättimäisiltä, kun Suomessa mun kursseista suurin osa on viiden pisteen kursseja!
Tarkemmin ajatellen yliopisto-opinnot Suomessa muistuttaakin muodoltaan oikeastaan aika paljon lukiota, jossa jengillä on aina monta eri ainetta sekaisin. Täällä mulla on nyt siis tasan kahta "ainetta", mutta eiköhän niissäkin tekemistä ja funtsimista riitä, kun toisenkin kurssin kirjallisuuslista on yhden kokonaisen A4-arkin pituinen.
Toinen outo asia on, ettei täällä ole minkäänlaista opiskelijahintaista ruokailua yliopistolla. En olis ikinä uskonut ajattelevani tätä saati sitten sanovani ääneen, mutta mulla on suuri ikävä Unicafea! Kyllä tossa meidän Humanistenilla on alakerrassa sellanen ravintola-kahvila, mutta ei tee mieli maksaa lounassalaatista tai -ruuasta joka päivä melkein 60 kruunua. Onneks kahvi siinä on sentään halpaa, sen hinta on aika hyvin Unicafe-luokassa, eli 15 kruunua isosta mukillisesta hyvää ruotsalaista bryggkaffea :)
Kirjastossa kaikki toimii ihan kuin kotonakin, kopiointia ja tulostusta myöten. Pari kertaa olen kyllä jo meinannut eksyä centralbilbioteketin pölyntuoksuisten Tidskrifter-hyllyjen väleihin etsiskellessäni jotain tiettyä hapertunutta artikkelia vuodelta 1989...
Tänään kävin myös sellaisessa paikassa, josta en kyllä olisi uskonut löytäväni itseäni vasta viikon Ruotsissa olon jälkeen... Nimittäin jäähallissa!!! Islantilainen Sigga, jonka kanssa oon ollut yhteyksissä pitkin luisteluvuosia, on asunut täällä jo pari vuotta ja treenaa sekä Boomerangin (sennut) että Pacificin ("avoimen jengi") kanssa. Se oli jo viime viikolla houkutellut Pacificin harkkoihin mukaan meidän yhteisen kaverin Liljan, joka on myös islantilainen ja vaihtarina täällä kuten mä. No, tänään mut sitten puhuttiin myös mukaan kattelemaan meininkiä hallille. Se oli kyllä aikamoisen heikkotasoinen jengi, ikä- ja tasoerot oli valtavia, mut toisaalta myös pari vanhaa Surpparia on nyt kuulemma meinannut lähteä mukaan täksi kaudeksi. Pacificia "valmentaa" Carina, joka on sekin entinen Surppari. Kaikki vaikutti kyllä ihan mukavalta, ja jo pelkästään jäähallin tuoksu laukaisi mussa melkoisen jääkaipuun... Saa nähdä, otanko luistimet mukaan ensi viikolla Suomesta siellä piipahtaessani :) Ainakin olisin ilmeisesti tervetullut joukkoon kaartelemaan omaksi ilokseni. Kielitaidon kohenemisen kannalta se olis kyllä ainakin mahtavaa!
Nyt nukkumaan. Uudella lattialla päällystetyssä kämpässäni mä nukunkin varmasti kuin Ruusunen konsanaan, sillä tuoksu täällä on toimenpiteen jäljiltä melkeinpä miellyttävä. Ihanaa!
Muuten systeemit yliopistolla on kyllä hieman erilaisia kuin kotona, ja kaikista eniten hämmästyttää kurssien lukumäärän vähyys per lukukausi per opiskelija. Mullakin on nyt syksyn aikana vain kaksi kurssia, Läs- och skrivinlärning för blivande lärare sekä Nordenkunskap. Molemmista kursseista saa 15 opintopistettä, eli yhteensä syksystä tulee mulle 30 pojoa, mikä on oikein hyvä suoritus. On mahdollista, että jos syksyn aikana käynnistyy vielä Fördjupning i svenska språket -niminen kurssi (7,5 opintopistettä), otan myös sen. Suomessa mulla on yleensä yhden lukukauden aikana helpostikin viisi-kuusi eri kurssia, joista ei välttämättä edes tule yhteensä ihan sitä kolmeakymmentä pistettä! Toisin sanoen tollaiset 15 pisteen kurssit tuntuu musta jättimäisiltä, kun Suomessa mun kursseista suurin osa on viiden pisteen kursseja!
Tarkemmin ajatellen yliopisto-opinnot Suomessa muistuttaakin muodoltaan oikeastaan aika paljon lukiota, jossa jengillä on aina monta eri ainetta sekaisin. Täällä mulla on nyt siis tasan kahta "ainetta", mutta eiköhän niissäkin tekemistä ja funtsimista riitä, kun toisenkin kurssin kirjallisuuslista on yhden kokonaisen A4-arkin pituinen.
Toinen outo asia on, ettei täällä ole minkäänlaista opiskelijahintaista ruokailua yliopistolla. En olis ikinä uskonut ajattelevani tätä saati sitten sanovani ääneen, mutta mulla on suuri ikävä Unicafea! Kyllä tossa meidän Humanistenilla on alakerrassa sellanen ravintola-kahvila, mutta ei tee mieli maksaa lounassalaatista tai -ruuasta joka päivä melkein 60 kruunua. Onneks kahvi siinä on sentään halpaa, sen hinta on aika hyvin Unicafe-luokassa, eli 15 kruunua isosta mukillisesta hyvää ruotsalaista bryggkaffea :)
Kirjastossa kaikki toimii ihan kuin kotonakin, kopiointia ja tulostusta myöten. Pari kertaa olen kyllä jo meinannut eksyä centralbilbioteketin pölyntuoksuisten Tidskrifter-hyllyjen väleihin etsiskellessäni jotain tiettyä hapertunutta artikkelia vuodelta 1989...
Tänään kävin myös sellaisessa paikassa, josta en kyllä olisi uskonut löytäväni itseäni vasta viikon Ruotsissa olon jälkeen... Nimittäin jäähallissa!!! Islantilainen Sigga, jonka kanssa oon ollut yhteyksissä pitkin luisteluvuosia, on asunut täällä jo pari vuotta ja treenaa sekä Boomerangin (sennut) että Pacificin ("avoimen jengi") kanssa. Se oli jo viime viikolla houkutellut Pacificin harkkoihin mukaan meidän yhteisen kaverin Liljan, joka on myös islantilainen ja vaihtarina täällä kuten mä. No, tänään mut sitten puhuttiin myös mukaan kattelemaan meininkiä hallille. Se oli kyllä aikamoisen heikkotasoinen jengi, ikä- ja tasoerot oli valtavia, mut toisaalta myös pari vanhaa Surpparia on nyt kuulemma meinannut lähteä mukaan täksi kaudeksi. Pacificia "valmentaa" Carina, joka on sekin entinen Surppari. Kaikki vaikutti kyllä ihan mukavalta, ja jo pelkästään jäähallin tuoksu laukaisi mussa melkoisen jääkaipuun... Saa nähdä, otanko luistimet mukaan ensi viikolla Suomesta siellä piipahtaessani :) Ainakin olisin ilmeisesti tervetullut joukkoon kaartelemaan omaksi ilokseni. Kielitaidon kohenemisen kannalta se olis kyllä ainakin mahtavaa!
Nyt nukkumaan. Uudella lattialla päällystetyssä kämpässäni mä nukunkin varmasti kuin Ruusunen konsanaan, sillä tuoksu täällä on toimenpiteen jäljiltä melkeinpä miellyttävä. Ihanaa!
tiistai 2. syyskuuta 2008
Todistusaineistoa 02.09.2008
Eka viikko
Tuntuu täydellisen hurjalta, että mä oon asunut Göteborgissa vasta viikon! Siinä ajassa on ehtiny tapahtua niin paljon kaikkea, mä oon kävelly ja matkustanu ratikalla niin monta kilsaa ja puhunu niin monta sataa sanaa ruotsia, että pikemminkin tuntuu kuin täällä olis jo ollut kuukauden päivät! Göteborg... Miten sen nyt sanoiksi pukisi näin ekan viikon jäljiltä?
Mäkien kaupunki, kypsyvien omenien kaupunki ja sinivalkoisten ratikoiden kaupunki. Yhtäkkiä alkavien rankkasateiden kaupunki, aurinkoisten kesäpäivien kaupunki ja Ikeoiden kaupunki. Merituulen, puisten omakotitalojen ja pitkien kassajonojen kaupunki. Hienojen pyöräteiden, kivojen tuttavuuksien, mukavien puistojen ja ennen kaikkea opiskelijoiden kaupunki! Kaikki on lähestulkoon kuin kotona, muttei sitten kuitenkaan sinne päinkään :)
Viime keskiviikkona siis jätin vandrarhemin taakseni, ja raahauduin kaatosateessa 30-kiloisine matkalaukkuineni ja muine nyssyköineni varmasti Ruotsin jyrkimmän mäen ylös Olofshöjdiin asumaan. Olofshöjd on kaiken kaikkiaan aivan mahtava asuinalue; näin tulisi opiskelijoiden saada kaikkialla olla ja elää!!! Tää sijaitsee nimensä mukaisesti ihan mielettömän korkeella paikalla, joten ne, joilla on ikkunat itään päin nauttii mahtavista näköaloista (vaikka ei mun länsinäköalassakaan valittamista ole!). Alue koostuu melko lailla tylsän näkösistä punatiilikerrostaloista, mutta väleissä on puita, nurtsia, grillipaikkaa, pesutupaa, solariumia, kuntosalia, päiväkotia, kauppaa, hammaslääkäriä, pizzapaikkaa, hostellia, ryhmätyötilaa... Ja tietty opiskelijoiden ylläpitämä baari nimeltä Café Olof! Siellä onkin jo vietetty yhdet aika railakkaat vaihtarijuhlat, joissa meitä oli niin paljon, ettei baariin sisälle mahtunu muuta kun tekemään tilauksensa tiskiltä, ja muu osa ajasta hengattiin ulkopuolella... Koko Olofshöjdin asuinyhteisössä on kivan leppoisa ja rento tunnelma, ja myöskin turvallinen, koska täällä asuu pelkkiä opiskelijoita. Ja viimeisimpänä muttei vähäisimpänä - tää voittaa Otaniemen kuus nolla jo pelkästään sen ansiosta, että tällä saa asua KAIKKIEN alojen opiskelijoita, mikä on just jees! Kuka nyt jaksaa karkkipussiakaan, jossa on pelkästään yhtä laatua karkkeja!? ;)
Mun kämppä, tai siis huone, sijaitsee Olofshöjdin länsilaidalla rapussa 103, jossa asuu mun lisäks neljä muuta tyyppiä. Mä asun tokassa kerroksessa, ja meidän viiden yhteinen keittiö on katutasossa. Tykkään sekä meijän talosta, sen sijainnista että mun huoneesta yhtä asiaa lukuunottamatta: mun huoneen edellinen asukas on tainnut tykätä vetää röökiä, ja jätti mulle sitten hieman epämieluisan tervetuliaislahjan, eli koko kämpässä epäilemättä aika sitkeesti kiinni olevan tupakanhajun. USCH!!! Ei sitä ehkä silloin huomaa jos ite polttaa, mutta kyllä se mua häiritsee enemmän tai vähemmän koko ajan, kun en ikinä oo tottunu tällaiseen. Oon valittanu siitä jo kahteen eri paikkaan, ja kyllä tälle jotain tullaankin tekemään. Lattia vaihdetaan joka tapauksessa uuteen huomenna, joten saa nähdä oisko sillä jo vaikka vaikutusta asiaan. Täysin käsittämätöntä Ruotsin kaltaiselta valtiolta vuonna 2008, että opiskelijoiden vuokra-asunnoissa saa polttaa! Suomelle 100-0.
Muuten tähän viikkoon on mahtunut ainakin rapujuhlat, kolme IKEA-reissua, yksi iso julkisilla sekoilu yhessä Sannan ja Sallan kanssa (löydettiin ittemme Mölndalista...), pullakahvit kotilaitoksella, jyrkkien mäkien kiipeämistä ylös ja alas, ruotsalaisen pankkitilin avaaminen, ICA-Bonuskortin hankkiminen (vähän niinku S-Etukortti), ja kaikenlaista muuta järjestelyä ja hommailua! Tänään illalla on Göteborgin kaupungin virallinen tervetuliaistilaisuus kaupungintalolla, siitä tulee varmaan juhlallista.
Viihdyn täällä ja nautin olostani!
Mäkien kaupunki, kypsyvien omenien kaupunki ja sinivalkoisten ratikoiden kaupunki. Yhtäkkiä alkavien rankkasateiden kaupunki, aurinkoisten kesäpäivien kaupunki ja Ikeoiden kaupunki. Merituulen, puisten omakotitalojen ja pitkien kassajonojen kaupunki. Hienojen pyöräteiden, kivojen tuttavuuksien, mukavien puistojen ja ennen kaikkea opiskelijoiden kaupunki! Kaikki on lähestulkoon kuin kotona, muttei sitten kuitenkaan sinne päinkään :)
Viime keskiviikkona siis jätin vandrarhemin taakseni, ja raahauduin kaatosateessa 30-kiloisine matkalaukkuineni ja muine nyssyköineni varmasti Ruotsin jyrkimmän mäen ylös Olofshöjdiin asumaan. Olofshöjd on kaiken kaikkiaan aivan mahtava asuinalue; näin tulisi opiskelijoiden saada kaikkialla olla ja elää!!! Tää sijaitsee nimensä mukaisesti ihan mielettömän korkeella paikalla, joten ne, joilla on ikkunat itään päin nauttii mahtavista näköaloista (vaikka ei mun länsinäköalassakaan valittamista ole!). Alue koostuu melko lailla tylsän näkösistä punatiilikerrostaloista, mutta väleissä on puita, nurtsia, grillipaikkaa, pesutupaa, solariumia, kuntosalia, päiväkotia, kauppaa, hammaslääkäriä, pizzapaikkaa, hostellia, ryhmätyötilaa... Ja tietty opiskelijoiden ylläpitämä baari nimeltä Café Olof! Siellä onkin jo vietetty yhdet aika railakkaat vaihtarijuhlat, joissa meitä oli niin paljon, ettei baariin sisälle mahtunu muuta kun tekemään tilauksensa tiskiltä, ja muu osa ajasta hengattiin ulkopuolella... Koko Olofshöjdin asuinyhteisössä on kivan leppoisa ja rento tunnelma, ja myöskin turvallinen, koska täällä asuu pelkkiä opiskelijoita. Ja viimeisimpänä muttei vähäisimpänä - tää voittaa Otaniemen kuus nolla jo pelkästään sen ansiosta, että tällä saa asua KAIKKIEN alojen opiskelijoita, mikä on just jees! Kuka nyt jaksaa karkkipussiakaan, jossa on pelkästään yhtä laatua karkkeja!? ;)
Mun kämppä, tai siis huone, sijaitsee Olofshöjdin länsilaidalla rapussa 103, jossa asuu mun lisäks neljä muuta tyyppiä. Mä asun tokassa kerroksessa, ja meidän viiden yhteinen keittiö on katutasossa. Tykkään sekä meijän talosta, sen sijainnista että mun huoneesta yhtä asiaa lukuunottamatta: mun huoneen edellinen asukas on tainnut tykätä vetää röökiä, ja jätti mulle sitten hieman epämieluisan tervetuliaislahjan, eli koko kämpässä epäilemättä aika sitkeesti kiinni olevan tupakanhajun. USCH!!! Ei sitä ehkä silloin huomaa jos ite polttaa, mutta kyllä se mua häiritsee enemmän tai vähemmän koko ajan, kun en ikinä oo tottunu tällaiseen. Oon valittanu siitä jo kahteen eri paikkaan, ja kyllä tälle jotain tullaankin tekemään. Lattia vaihdetaan joka tapauksessa uuteen huomenna, joten saa nähdä oisko sillä jo vaikka vaikutusta asiaan. Täysin käsittämätöntä Ruotsin kaltaiselta valtiolta vuonna 2008, että opiskelijoiden vuokra-asunnoissa saa polttaa! Suomelle 100-0.
Muuten tähän viikkoon on mahtunut ainakin rapujuhlat, kolme IKEA-reissua, yksi iso julkisilla sekoilu yhessä Sannan ja Sallan kanssa (löydettiin ittemme Mölndalista...), pullakahvit kotilaitoksella, jyrkkien mäkien kiipeämistä ylös ja alas, ruotsalaisen pankkitilin avaaminen, ICA-Bonuskortin hankkiminen (vähän niinku S-Etukortti), ja kaikenlaista muuta järjestelyä ja hommailua! Tänään illalla on Göteborgin kaupungin virallinen tervetuliaistilaisuus kaupungintalolla, siitä tulee varmaan juhlallista.
Viihdyn täällä ja nautin olostani!
keskiviikko 27. elokuuta 2008
Todistusaineistoa 26.8.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)